Lukijan kirje: Ahdistaako ilmastonmuutos ja kulutuskeskeisyys? Ole itse se muutos, jota tarvitaan!

Muutama vuosi sitten oivalsin sen, että jos jo nyt alan vapaaehtoisesti kyseenalaistaa kulutustani ja vähentää sitä askel kerrallaan sieltä mistä se on itselleni tehokkainta ja helpointa, ei ehkä kirpaise niin kovaa se tuleva aika, jolloin kulutus valtiotason ohjauksella tullaan minimoimaan kenties hyvin tiukalla aikataululla. Tämä päätös on antanut tunteen siitä, miten vähällä pärjään, elän hyvää elämää ja voin olla onnellinen, ollen itse oman elämäni herra sen sijaan, että olisin markkinavoimien heiteltävissä. Vuosien saatossa olen suunnilleen tässä järjestyksessä alkanut
- lajitella jätteet tarkkaan
- ostaa kaiken mitä ostan mahdollisimman pakkaamattomana ja mahdollisuuksien mukaan käytettynä ja vain sen mitä todella tarvitsemme
- alkanut saunoa harvemmin ja pitämättä saunaa koko illan lämpimänä
-lyhentänyt ja harventanut suihkussa käyntiä vain siihen kun se on oikeasti tarpeen (en ole hikoilevaa tyyppiä)
-luopunut autosta ja alkanut pyöräillä (tämä on onnistunut pikkulapsiperheenäkin)
-valinnut olla tyytyväinen yhteen lapseen, vaikka aiemmin haaveili useammasta
-matkustaa junalla, bussilla ja laivalla lentämisen sijaan (kokenut maisemat aivan eri tavalla)
-luopunut lihansyönnistä ja myöhemmin ryhtynyt vegaaniksi
-muuttanut pienempään asuntoon (edelleen lapsiperheenä, vähemmän kuluja, siivousta ja ylläpitotyötä)
-vaihtanut kodin kemikaalit vähemmän haitallisiin tai luopunut niistä
-vähentänyt tarpeetonta pyykinpesua
Elämämme ei tunnu mitenkään askeettiselta tai ankealta, vaan mielekkäältä ja sopivalta. En tiedä paljonko koulutuksemme on vähentynyt, mutta oletan että aika paljon. Myös rahahuolet ovat takanapäin. En tarkoita leuhkia tai sanoa että kenenkään tulisi tehdä juuri näitä valintoja, vaan halusin jakaa sen miten mukavaa ja palkitsevaa tämä vapaaehtoinen ja omantahtinen muutos on ollut. En koe menettäneenä mitään enkä ole kieltänyt itseltäni mitään ehdottomasti. Kenties joskus vielä lennänkin kerran tai pari jos tarpeeksi hyvä syy tulee.