Jari Sinkkonen: ”Jos haluat hyvän parisuhteen, on välttämätöntä tajuta, mikä puolisossa ärsyttää”
Jari Sinkkonen: ”Jos haluat hyvän parisuhteen, on välttämätöntä tajuta, mikä puolisossa ärsyttää”
klo 9:38 | 6.11.2018
Lapsuudessa muodostunut kiintymyssuhde vaikuttaa vuorovaikutustaitoihimme, mutta ei määritä loppuelämää. ”Esimerkiksi parisuhde voi olla korjaava kiintymyssuhde”, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Pääasia on välillä miettiä, miten itse kohtelee muita.Lue koko juttu
Kiitos Jari
Tavallista, ymmärrettävää, hyväksyttävää ja turvallista. Tämän avulla "valaistuu" kummasti, eikä tarvitse mesoa murheessa lopunikäänsä ja miettiä, että kun silloin on ollut ankea lapsuus, pieni pipo ja vähän leikkikaluja. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.
Olen aina tykännyt teksteistä sitten samoin kuin Liisa Keltikangas-Järvisen itsetunto ja temperamentti valaistuksista.
Onnellinen mummiäitinoppisis
Kiintymyssuhdeteoria on saanut ihan suhteettoman paljon merkitystä aikuisen ihmisen luonteen selittäjänä. Lapsuudessa vaikuttaa niin moni muu asia ihmisen persoonallisuuden kehittymiseen. Koulukiusaus tai ehkä jopa päiväkotikiusaus, se onko perheen ainoa lapsi, onko lähipiirissä leikkikavereita, minkälaisia muita aikuisia elämään kuuluu vanhempien lisäksi jne. Myöhemmin teininä koetut ensimmäiset rakkaussuhteet, myöhemmät nuoruudenrakkaudet yms. Omat ihanteet, jos tytöllä on ihanteena harlekiinirommanien rakkausmalli, tai nykylapsilla jostain glitteryksisarvismaailmasta, ja pojilla pornosta ja kaveripiiristä omaksuttu malli, niin törmäyksiä tulee ihan väkisin. Huono ensimmäinen seurustelukokemus voi jättää syvät jäljet, ihan riippumatta siitä minkälainen se suhde niihin omiin vanhempiin on ollut. Puhumattakaan koko peruskoulun kestäneestä koulukiusaamisesta.
Välttelevä kiintymyssuhdemalli myös suojelee joutumasta idioottimagneetiksi, nykyaikana on ihan fiksua olla uskomatta ihan kaikkea ja olla luottamatta kaikkiin.
Kiintymyssuhdeteoriassa ei ole kyse persoonallisuudesta eikä luonteesta.