Synnytyksessä lapsensa menettänyt Maria ompelee pukuja kuolleille vauvoille: ”Vanhemmat saavat pukea pienokaiselle arkkuun kauniin asun”......
klo 15:30 | 6.11.2018
”Vanhemmat saavat pukea enkelivauvansa vain yhden kerran. Haluan, että lapsi saa arkkuun päällensä mahdollisimman kauniin asun”, Maria Perätalo sanoo. Enkelipuvut syntyvät lahjoituksena saaduista hääpuvuista, ja Maria tekee ne ilmaiseksi.Lue koko juttu
Todella hieno asia. Ainoan lapseni vauvanai kauan sitten menettäneenä arvostan suuresti sitä, mitä teet. Hieno asia.
Voi kuinka kaunis tarina ja ajatus, kuinka itse lapsen menettäneenä olet löytänyt tavan auttaa toisia saman kokeneita. Saat olla mukana monien vanhempien surukokemuksessa ja auttamassa heitä eteenpäin suuresta menetyksestä huolimatta. Kunpa me muutkin osaisimme omalta osaltamme auttaa niin suuren menetyksen kokeneita. Usein näin suuren surun kokeneita on vaikea lähestyä. Sinä uskallat. Se on hienoa ja arvostettavaa.
Meillä enkelipuku tehtiin tyttärelle kirkossa pidettävään jouluiseen enkeliesitykseen. Tyttären toiveesta tehtiin myös puku nukelle. Joulun jälkeen tammikuussa kovasti odotetusta uudesta pikkusisaruksesta tulikin enkeli. Yhdessä päätimme pukea hänet enkelimatkalleen tähän nukelle tehtyy pukuun. Tämä oli kaunis ajatus meistä kaikista. Täytyy tunnustaa, että silmäni kostuvat tätäkin kirjoittaessani, vaikka menetyksestä on jo yli 22 vuotta. Olen iloinen, että enkelipuku voi tuoda iloa surun keskelle nyt näin monille. Kiitokset enkelipukujen tekijöille!
Olen ommellut Enkeli mekkoja useita. Haluan omalta osaltani auttaa tällä tavalla Enkeli vauvan omaisia.
Ajatus että Enkeli puetaan vain sen yhden kerran, silloin se pukukin saa olla kaunis.
Erinomaisen kaunis ja asia, että tuollainen vaatteiden tekijä on ( ja miten kauniita nuo mekot myös ovat ja oikein varmasti ajatuksella tehtyjä kaikki, joten ei voi kuin ihailla)
Tietenkin tuo on hänelle samalla terapialuontoista toimintaa ja sen ymmärtää varmasti kuka tahansa , mutta asiaa pidemmälle ajatellen en voi kuitenkaan olla mielessäni myös ajattelematta ja toivomatta, että hän itse (joskus sitten kun aika on hänelle itselleen ja omasta mielestään siihen kypsä), myös pääsisi irti tuosta elämänvaiheestaan.
Ihan siis hänen itsensä takia asiaa näin ulkopuolisena katsoen ja ajatellen.
Mitään kiirehtiä hänen ei siihen tosiaankaan tarvitse, mutta suorastaan luonnon laki kuitenkin on kaikella elämässä on aikansa,jopa surullakin.
Joka tapauksessa :varauksettomat ihailuni, kunnioitukseni ja sympatiani häntä kohtaan kaikesta arvokkaasta myötäelämisestään ja työstään muita lapsensa menettäneitä kohtaan.