Lukijan kirje: ”Nyt kun äitini on vanha, en halua enää kaivella hänen virheitään”
klo 15:15 | 3.4.2019
”Meillä oli monta riitaa äidin kanssa, kun olin murrosikäinen. Nyt äiti on vanha, enkä näe syytä lähteä kaivelemaan äidin menneitä virheitä”, lukijamme kirjoittaa.Lue koko juttu
Kotielämä on harvoin päivänpaistetta. Kaikilla meillä oli murrosiässä riitoja vanhempiemme kanssa.
Sinulla näyttää olleen äitisi kanssa tiukempi vääntö kuin monilla. Nostan hattua, että olet tehnyt sovinnon ainakin itsesi kanssa ja antanut äidillesi anteeksi.
Katkeruudesta maksaa lopulta aina itse. Olet tehnyt oikean valinnan!
Olet jo iäkäs itsekin, kun puhut aikuisista lapsistasi. Jokunem asia on jäänyt murrosiän tasolle kohdallasi. Normaalisti murrosiän mentyä ohi, aikuistunut nuori ymmärtää, että omat vanhemmat ovat tehneet parhaansa, niistä lähtökohdista, mitä heillä on. Virheitä. He ovat myös varmasti tehneet virheitä. Kuten me kaikki.
Nyt kuulostaa siltä, että kannattaisiko testata omat tunnelukot ja työstää ongelmia?
Äiti on tavallinen ihminen virheineen, miksi edes mietit vikojen kaivamista otsikon tasolla?
Päästä irti, anna olla. Kehity. Mieti, minkä kuvan äidistä aikuiset lapsesi pitävät?
httpsw.tunnelukkosi.fi/testi.php
Ehkä yksi merkki siitä että on tullut aikuiseksi: antaa anteeksi omille vanhemmilleen. Ja jonain päivänä saat anteeksi omilta lapsiltasi.
Ei kaikkea tarvitse antaa anteeksi. On niitäkin jolla vanhemmat ovat olleet todella väkivaltaisia, fyysisesti tai henkisesti. On ikävää että toisten kokema kaltoinkohtelu vähätellään murrosikäisten kuohunnaksi.