epätoivoinen

Moi!
Olen 50kymppinen nainen ja miesystäväni on samanikäinen. Meillä menee muuten todella hyvin, mutta minua on alkanut häiritsemään, kun miesystäväni aikuinen melkein 30-vuotias tytär 2-vuotiaan lapsensa kanssa on asunut miesystäväni luona nyt jo reilusti yli vuoden. Heidän piti tulla vain hetkeksi, että löytävät oman asunnon. Miesystäväni tytär ei ollut naimisissa lapsen isän kanssa, mutta asuivat yhdessä. He eivät tulleet toimeen saman katon alla asuessa. Tytär ei ole työelämässä. Asuu miesystäväni luona ilmaiseksi eikä edes aina siivoa jälkiään tai ota muutenkaan osaa kotitehtäviin tai talon kustannuksiin (sähköön,vesilaskuun yms.). Nukkuu miesystäväni parisängyssä lapsensa kanssa. MIesystävä nukkuu vierassängyssä.. Miesystäväni on jo kolmeen kertaan kehoittanut, että olisiko aina jo etsiä se oma asunto. Tytär suuttuu heti kun asiasta tulee puhe ja lähtee lapsen isän luokse päiväksi pariksi. Eli siis ovat kuitenkin yhdessä, mutta eivät voi tyttären mukaan asua saman katon alla. Minä en asu siellä, mutta olisi kiva olla myös miesystäväni luona joskus viettämässä viikonloppua. Mutta nyt se ei onnistu, kun ei ole edes sänkyä missä nukkua. Mitä teen? Yritänkö ymmärää vielä vai onko parempi luovuttaa? Tiedän, että oma lapsi ja lapsenlapsi ovat tärkeitä, mutta rajansa kaikella. Nimimerkki Epätoivoinen.

  • ylös 3
  • alas 10

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat