Lukijan kirje: ”Tekee mieli luovuttaa, kun en saa kontaktia keneenkään”

”Kaipaan vain keskustelua samoista kiinnostuksen kohteista. Yritän ottaa edes jonkinlaista yhteyttä samankaltaisiin ihmisiin siinä onnistumatta.”

”Kymmeniä vuosia olen yrittänyt ottaa kontaktia toisiin ihmisiin. Kukaan ei koskaan vastaa. Olen aika väsynyt ihmisiin ja pettynyt”, yksinäinen lukijamme kirjoittaa.Lue koko juttu

Lukijan kirje: ”Tekee mieli luovuttaa, kun en saa kontaktia keneenkään”

Kommentit (5)

Kuulostaa siltä, että olet etsinyt vääristä paikoista. Jos nettikirpputoreilla laitat viestejä, että muuten vaan haluat jutella, se koetaan tilannetajuttomana ja kummallisena. 

Kavereita voisi löytyä paremmin erilaisista keskustelufoorumeista tai vaikka jonkin yhdistyksen toiminnan parista tai Punaisen ristin ystäväpalvelusta. Ehkä sinunkin kiinnostuksenkohteista löytyy keskustelupalstoja Googlesta hakemalla tai keskusteluryhmiä Facebookista.

  • ylös 14
  • alas 1
Vierailija

Meitä todella on paljon yksinäisiä eri ikä luokat syystä tai toisesta? itse olen pian 68v.Ilman sukua ja yhteisöä olen ollut  siitä kun veljeni kuoli 1997 ulkomailla. Olen uskaltanut elää omin ehdoin kysymättä suvultani lupaa.Se mitä tehnyt ei aikaa istua puhelin juoruamassa,tai kahvipöydät kertomassa juoruja ja yhtymässä niihin muiden juoruihin.niin Natusta jutut vedetty minusta kulloinkin juoruina ja se joka suutunut kahvipöydissä muiden,tuonut sitten jälkikäteen minulle juorut.Loukatakseen lisää minua ja en kykene niitä oikaisee,kun ei reali ajassa tuotu.Juttujen kertoja huhuina vahvistaa jutut kuulijoille:Olemme todenneet.Me olemme kuuleet ja kukaan ei kyseenalaista asiat.Mutta nyt eläkellä ja koronakin voi sanoa vuosi sitäkin.Ohjeistuksien mukaisesti eläneenä.Tosi yksinäistä.En todella katu tutu,tai S-posti jaksa lukea niiden ihmisten tressi joilla porukaa koti:Tapaus korona ei pääse mihinkään.Minun seinät eivät puhu.minua ei kuunella.reppuni täysi on muiden valitus korona.Miten hoidan yksinäisyys,yhteisöstä pois suljetuna,kun en tuota edes palvelua kenelekään.ulkoilen paljon.Siitkin arvosteltu ne kahvipöydät jossa en istu,on neurootista.Yksin voi ulkoilla eli kuljeskella,katsoa ympäristöä.Saa kaikina vuoden aikoina hyvän mielen ja hyvät yö unet. ottaa kirjan luettavaksi.Ei menen F.b. se on valheelinen foorumi.En ole siellä missä kaikki ovat.Ei ilmasia netti puheluita perus luuri on.Mutta sinä minkä ikäinen tahansa koronankin aikana.klikaa Diakonisa laitos.kirkon sivut.Molemissa on myös ystävä palvelut ymm.Kuuntelijat ilman uskontoa.Puhelin numerot joihin soitat.Saat ainakin puhua ja tulet kuuluksi.Kun korona ohi saat livenä kontaktin.Korona ohi on kirjastot kahvilat.monella paikka kunnalla varmaan jonkunmoista toimintaa.Vaatii vain sinun itsesi otaa kontakti luurin kauttaJos haet vain netti ystävää? Saatkin pelkän kuoren.En tie saatko selvää,olen luki ymm.kirjotus taidotton.En näe kirjotus virheet. Mutta olet yhtä arvokas kuin kaikki muutkin ihmiset ja joku on sinulle livenä ystävä jossain.Usko ja luota itseesi.Olet paras versio itsestäsi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Hei, ensimmäiselle kirjoittajalle sanoisin, että kontaktin toiseen ihmiseen saa kun on kiinnostunut ihmisestä, arabian astiat eivät oikein pitkälle riitä. Toiselle kannustusta, hyvin saa kirjoituksesta selvää, vaikka virheitähän siinä on, mutta mitä siitä. Mutta ehkä näet jostain syystä kontaktit turhan mustavalkoisena juoruamisena - ja oletko itse eristänyt itsesi muista, vähän katkeralta tuo kyllä kuullosti. Ihmisten kanssa kun ollaan, puhutaan kaikesta eikä se ole juoruamista eikä pahantahtoista. Kukaan ei tule hakemaan kotoa eli ulos vaan avoimin mielin, arvostelijoita on takuuvarmasti vähemmän kuin uskot.

Vierailija

Minulta lähti yksinäisyys sillä hetkellä kun päätin että lähestyn ihmisiä auttamisen halusta. Esim kuka muu on yksinäinen kenelle voisin antaa kivaa seuraa? Mistä hän tykkää jutella? Mitä hän tykkää tehdä? Voinko piristää itseäni eri keinoilla jotta tuon iloista energiaa muille?

Vierailija

Olen huomannut saman, ettei ystäviä ole helppo saada. Ei etenkään niin, että avoimesti ja rehellisesti ehdottaisi yhteydenpitoa saman kiinnostuksen äärellä. Se ei vaan kuulu suomalaiseen tapakulttuuriin, vaan me tarvitsemme ensi alkuun jonkin hyvin helpon aiheen niin kuin säätila tai onko kyseinen nettikirppis sittenkään niin hyvä kuin se toinen nettikirppis. Me ns tunnustelemme toisiamme tuntosarvillamme.
Koska olen hyvä kysymään ja kuuntelemaan kuin myös hallitsen small talkin olen saanut kavereita nettikirppistenkin kautta. Helposti. Myyn esineen, jota joku keräilee. Jos esine haetaan kaikki ovat jääneet puhumaan kanssasi. Ihmiset ilahtuvat, miten kerron esineen tarinan ja kiittelen miten ostajakin on siitä kiinnostunut. Usein ostaja haluaa myöskin kertoa, miksi ostaa esineen ja niin juttu keskenämme jatkuu. Joku on tullut seuraavan kerran kahville  tai pyytänyt lenkille yms. Vasta silloin pääsemme itse asiaan ja se on kivaa.Ystäviä ei kaikista tule, mutta kivoja tuttuja ja joihin voi kyllä ottaa yhteyttä kun kaipaisi juttuseuraa hetkeksi.
Niinpä ehdottaisin, että lähestyisit kysymyksin muita harrastajia. Kuuntele heitä ensin ja anna kertoa, mitä he tietävät. Se keino puree suurimpaan osaan ihmisiä, sillä moni  kamppailee huonon itsetuntonsa kanssa ja toivoisivat kannustusta, arvostusta, avointa kontaktia, mutta eivät itse kykene myöskään kohtaamaan uusia ihmisiä aidon avoimesti niin kuin sinä osaat tehdä. Kun jokainen saa kertoa, puhua tarvitsemansa ajan he rauhoittuvat kuuntelemaan myös toista. Jos synkkaa, niin pikku hiljaa voi syntyä tahto tavata ja lähteä vaikka yhdessä harrastukseen liittyviin tapahtumiin yms. 
Anna aikaa, ole kärsivällinen, pidä kiinni siitä mistä itse tykkäät ja anna tilanteiden viedä kuin että koettaisit hallita niitä.
Onnea eteenpäin!

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat