Lukijan kirje: ”Olen työtön kiusaavan pomon takia”

”Työttömiä on helppo syyllistää siitä, että he laiskottelevat yhteiskunnan varoilla”, kirjoittaa lukijamme.

”Kuusikymppisenä työttömänä tunnen itseni toisen luokan kansalaiseksi, tai kolmannen. Toivoisin ihmisten muistavan, että jokaisen työttömän tarina on omanlaisensa”, lukijamme kirjoittaa.Lue koko juttu

Lukijan kirje: ”Olen työtön kiusaavan pomon takia”

Kommentit (6)

Isomummo

Varsinkin naispuolisille työntekijöille asetetaan vaatimuksia, jotka on toteutettava useinkin ns. seksuaalisesti...kirjoittelee nimim. kokemusta on.

Kun naiset ikääntyvät, uusia uhreja palkataan ja vaatimukset ovat samat, vaikka yritysurhot vetelevät viimeisiään...

Vitun viksuu kehitystä ja Suomeenkin halutaan lisää naisten alistajaporukkaa ja silleen...tosi viksuu ja silleen ?

Suomen koululaitoksista valmistuu vuosittain satoja tuhansia Suomalaisten jälkeläisiä innokkain mielin toteuttaakseen unelmiaan koulutuksensa ansiosta, mutta kuinka heille käykään tulevaisuudessa ?

Onko naaraspuolistenkin entistä enemmän alistuttava maamme päättäjiksi  ulkopuolelta tulevien päätösvaltaan, vai saammeko me Suomalaiset pitää itsenäisyytemme ilman ulkopuolisen mamu- kulttuurin uhkaa ?

Vierailija

Kirjoitukse aloiteen tekijälle.Olet yhtä arvokas kuin muutkin ihmiset työtömänä.Älä häpeä itseäsi tai työtömyytäsi.Kenelkään sinun asiat eivät kuulu,eikä oikeutta arvostella  sinua tai muita ihmisiä eri elämän vaiheet.Itse aikoinaan hantihomissa raskas varasto työ noin 20v.ainoanan naisena.Muut olivat Suomalaisia miehiä,enemistö keski-ikäisiä ja vanhempia miehiä.Olin siis kanana tunkiolla.Aika jolloiin ei puhuttu seksualinen häirintä ja työpaikka juopotelu yleistä ja salitua.Kunhan hommat hoitu:Asioihin ei puutunut pomot, ei luotamusmiehet.Sen enempää työsuojelu valtuutetut.Pepussani kun kiinni pomokin.Kun takaapäin tuli seuraa hotuuko urakka?Vaikka torjui.Oli tyhjän kanssa.vaikka puhui ,tyhjän kanssa!Paloin lopuun 20vuodessa.menin pomolle sanoo itseni irti.Sanoi ai olet hakenut sallauusi työpaikka.En vastanut mitään. Koska olin pitkään sama työpaikka,irtisanomis aika pitkä. 2-viikko enen kuin työni olisi loppu.Menin työpaikka lääkri kerroin kaikki.Sanoi sinne en mene enää 2 viikkoa. Sain sarasloman loppuajalle.Myös työtodistus postiste näin olen tuli.Suppea.Ei laaja.Johon olisi voitu laitaa,mitä muuta työni lisäksi oli vastuullani ja  jouduin tekemään,oman työni lisäksi!Sain myös kuulla miehet saivat likasen työn lisän,kuin kylmän työn lisän, vasta siinä vaihe dunikaveri kerto, kun olin jo itseni irti sanonut.minä en samasta homasta saanut homaa.Olisinko saanut ollut kaveri jos olisin dokanut päivät työn ohella heidän kanssa ja siloin kuulunut jengiin?Älkää alistuko työpaikoilla väärin kohteluihin.Vahtakaa työpaikaa,tai sit vaan irtisanotte itsenne ja kortistoon.Kenekään ei tarvitse huonoa kohtelua sietää työssä.Elämme v.2021.( ps.huono äidin kieli.anteksi jos lukihäiriöni takia paljon kirjotus  virheitä teksti)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hienoa että uskalsit lähteä itsellesi vahingollisesta työpaikasta! Olet mielestäni oikeassa siinä, ettei minkään työn takia kannata menettää terveyttään - sen paremmin fyysistä kuin henkistäkään. 

Kaikenikäisiin työttömiin suhtaudutaan Suomessa penseästi ja syyllistäminen on välillä kovaa. Vain todella harva työtön haluaa olla työtön, mutta monesti kaikki työttömät leimataan laiskottelijoiksi ja vapaamatkustajiksi. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta negatiiviset asenteet tuntuvat istuvan tiukassa. 

Uuden työn etsiminen 60-kymppisenä ei taatusti ole enää helppoa, mutta toivotaan silti, että pääsisit vielä töihin ja saisit uusia, positiivisempia kokemuksia. Viimeistään eläkkeelle jääminen tuo tullessaan uuden statuksen, etkä joudu enää kärsimään työttömän leimasta. 

Vierailija

Minäkin jäin työttömäksi kun sanoin itseni irti.Esimiehen kohtelu oli todella töykeää minua kohtaan.Uutena työntekijän jouduin kyselemään kuinka jotkut hommat tehdään,niin sain vain tiuskimista ja äyskimistä vastaukseksi.Muutenkin minua hyppyytettiin ja pomputettiin tehtävästa toiseen ja sit sanottiin että olen hidas tekemään omat hommat,mut hypi välillä kassalla kesken omien hommien,niin kyllä siinä omat hommat k...si.Muutenkin tehtävän kuvani oli epäselvä.Esimies myös puuttui ulkonäköniini mikä nyt varsinaisesti ei liittynyt työtehtävän hoitoon.Ehkä olin hänestä liian nuori ja nätti,itse hän jo kukkeimmat vuotensa menettänyt.Muutenkin työpaikan ilmapiiri oli kauheeta kyräilyä.En edes jaksa kaikkea kertoa.Mut päätin sanoa itseni irti,kun yöt meni valvoessa ja miettiessä et mitähän seuraava päivä tuo eteen.Ja jonkun kerran oksensin töihin lähtiessä kun työpäivä ja pomon kohtaaminen jännitti niin paljon.Todellakin työttömänä joutuu kohtaamaan ettei ole minkään arvoinen.Työpaikka tuntuu olevan kaikki kaikessa,mut ei vaan kaikki löydä toöitä vaikka kuinka yrittäisi hakea.Voimia sinulle kirjoituksen aloittaja.

Kevätkuu

Hei,

Ymmärrän tuskasi siitä, ettei näille karmeille esimiehille tehdä mitään ja sinä joudut kärsimään. Olen samanlaisessa tilanteessa. Esimies vielä todistettavasti heitteli luottamusmiehen edessä tavaroitani ja nyt minä tilailen kadonneiden korttien tilalle uusia kun jäivät sille tielle. Luottamusmies ei sano oikein mitään, koska esimies on johdon jäsen. Kun teet parhaasi, olet hyvä ja totuudellinen, saat turpiisi tässä maailmassa koska totuus ärsyttää niitä jotka sen torjuvat itsessään, oman mielivaltaisuutensa jne. Toivon vain, että olisit käynyt työterveyslääkärillä ja jäänyt sairaslomalle henkisen pahoinvoinnin vuoksi sen sijaan, että lähdit itse. Itse kävin, ja esimiehen käytös oli sielläkin tiedossa, mutta kukaan kykenevä ei tee yhtään mitään ja toiset eivät voi tehdä mitään. Seurauksena nämä mieleltään tasapainottomat, yksinkertaiset esimiehet irtisanovat itseään viisaampia ja käyttävät valtaa väärin. Jossain vaiheessa se tili heidänkin on kuitenkin tehtävä. Voimia sinulle - sinä olet hyvä ja arvokas ilman työtäkin. 

Anna-Sofia

Miksi aina kiusattu joutuu lähtemään? Tätä jouduin miettimään myös omalla kohdallani. Olin töissä sosiaalialanjärjestössä, jossa esimiehenä toimi hallituksen puheenjohtaja. Hallituspesti oli vapaaehtoistyötä, joten kaikenlaisia ihmisiä urani varrelle mahtui. Työskentelin samassa työpaikassa yhteensä noin 16 vuotta. Sain positiivista palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta niin työstäni, kehittämästäni toiminnasta kuin yhteistyötaidoistakin. Tämä kaikki kuitenkin muuttui, kun yhdistyksen viimeisin puheenjohtaja aloitti pestissään. Mikään tekemäni ei ollut hyvää. En tehnyt työtäni oikein, en kehittänyt toimintaa oikein, en ollut yhteistyökykyinen, innovatiivinen enkä tehnyt annettuja työtehtäviä... tai näin minulle sanottiin. Onneksi piheenjohtaja sai palkata sukulaisiaan tehtäviin, niin hänenkin mielestään hommat alkoivat toimia oikein. Tarkoittaa siis sitä, että hänen näkemyksensä mukaan. Asiakkailla ei tässä vaiheessa enää ollut merkitystä. Hakeuduin työterveyshuoltoon, osa työkavereistani irtisanoutui, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Jäin pitkälle sairauslomalle eikä työhön paluuni ollut toivottua sairausloman jälkeen edes työkokeilun avulla. Jäin uudestaan sairauslomalle. Hain opiskelemaan ja pääsin, mutta tätähän työnantaja ei hyväksynyt, vaan halusi irtisanoa minut. En jaksanut taistella silloin. Suostuin ”irtisanomaan itse itseni”. Olen ollut fyysisesti muutamaa kuukautta lukuunottamatta poissa tästä myrkyllisestä työpaikasta nyt neljä vuotta, mutta kiusaamisen kokemuksella on pitkät jäljet. Reagoin edelleen voimakkaasti epäoikeidenmukaisuuteen ja omaan kohteluuni. On vaikea tehdä ryhmässä töitä, kun takaraivossa kolkuttaa, että en kelpaa, en osaa. Koulun myötä olen kuitenkin saanut vahvistusta siihen, että olen toiminut työssäni ammatillisesti ja eettisesti oikein. Tämä on tärkeää. Johtamisen kurssilla pystyin myös havaitsemaan, että kohtaamani johtamistyyli ei ole muidenkaan mielestä tätä päivää. Nämä kokemukset vahvistavat, kun joka puolelta saan muutenkin positiivista palautetta juuri niistä taidoista, joiden olen aiemmin kuvitellut olevan vahvuuteni, joista minua on ennen kiitelty, mutta jotka eivät yhdelle ihmiselle kelvanneet. Harmi, että tämä yksi oli niin vaikutusvaltainen.

Viimeaikojen keskustelluin

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat