Mummoilla on merkitystä. Hyvä suhde isovanhempiin voi jopa parantaa lapsen koulumenestystä.

Kuka auttoi vanhempia, ennen kuin keksittiin neuvola, päivähoito ja vauva.fi? Tietysti mummo.

Kun lapsi syntyi aikana ennen hyvinvointivaltiota, hänen kannatti tähdätä mummolliseen perheeseen. Siellä hänellä oli paremmat mahdollisuudet säilyä hengissä. Hän sai myös useampia sisaruksia kuin ne lapset, joiden isoäidit olivat kuolleet tai asuivat kaukana.

Ei, kyse ei ollut vain siitä, että mummot tarjosivat kaksi hoitavaa kättä ja valvovaa silmää lisää. Vaikka perheessä olisi asunut kädellisiä ja silmällisiä tuvan täydeltä, vasta mummon läsnäolo edisti lapsen selviytymistä.

Mummot ovat olleet menestystekijä ihmiskunnan historiassa, ja sitä he ovat edelleen.

Enkä kirjoita näin sen takia, että olen mummo itsekin. Tämä on tutkittu juttu.

Mummollinen pärjää

Sosiologi Antti Tanskanen on tutkinut sukupolvien yli yltävää vuorovaikutusta ja lasten hyvinvointia. Hän on oppinut, että mummot ovat nykymaailmassakin hyödyllinen luonnonvara, vaikka heitä ei enää tarvita lapsenlasten hengissä pitämiseen. Onneksi.

"Nykyisetkin vanhemmat hankkivat todennäköisemmin lisää lapsia, jos he saavat arjen apua omilta vanhemmiltaan. Heidän lapsillaan on vähemmän tunne- ja käyttäytymisperäisiä ongelmia 11-16-vuotiaina kuin niillä lapsilla, jotka ovat vain vähän tekemisissä isovanhempien kanssa", Antti Tanskanen kertoo.

Lapsi myös pärjää paremmin koulussa, jos isovanhemmat osallistuvat hänen elämäänsä. Erityisen paljon isovanhemmista on hyötyä silloin, jos lapsenlapsen perhettä kohtaa kriisi, esimerkiksi avioero tai kuolema. He pehmentävät iskua.

Osaa se vaarikin

Eniten lapsenlapsia hoitavat äidinäidit, ainakin jos tarkastellaan tämän ajan eurooppalaista elämänmuotoa. Äiti on yleensä lapsen pääasiallinen hoitaja, ja äidin on usein helpointa ottaa vastaan apua omalta äidiltään.

Toisin oli vanhassa maatalousyhteiskunnassa, jossa miniät muuttivat miehelään. Siellä hoitoapua sai kätevimmin anopilta.

Isoisillä ei menneinä aikoina ollut juuri merkitystä lapsenlapsen selviytymiselle. Toisin on nyt. Vaaritkin osaavat.

"Nykyiset isät osallistuvat lasten hoivaamiseen, ja niin tekevät isoisätkin. Joissain tapauksissa heillä voi olla jopa isompi vaikutus lapsenlapsen hyvinvointiin kuin isoäideillä", Antti Tanskanen kertoo.

Mummo on hyödyllisimmillään silloin, kun lapsi on pieni. Hän on tavallisesti se isovanhempi, joka vaihtaa vaipan. Kun lapsi kasvaa, isoisän merkitys lisääntyy. Vaari kuskaa pallokentälle.
Molemmat rakastavat minkä ennättävät.

Geenien puolesta?

Vaan unohdetaanpa tunteet hetkeksi ja keskitytään biologiaan. On arveltu, että pohjimmiltaan mummot hoivaavat lapsenlapsia hyvin itsekkäistä syistä: he varmistavat geeniensä jatkumisen.

Useimmat muut nisäkkäät jatkavat geenejään tekemällä lisää lapsia niin pitkään kuin henki pihisee. Koska ihmislajin naaraat eivät pysty synnyttämään vaihdevuosien jälkeen, tehokkainta on keskittyä lastenlasten pärjäämiseen.

Jotkut biologit ovat jopa sitä mieltä, että juuri tämän takia naiset ovat vaihdevuotensa saaneet. Ihmisen lapsen kasvattaminen terveeksi aikuiseksi on niin vaativa suoritus, että siihen tarvitaan useamman sukupolven panostus.

Oli kehitysopillinen syy mikä tahansa, isovanhemmilla on taipumus rakastua lapsenlapsiinsa. He jaksavat hoitaa ja touhuta, koska se vain tuntuu niin hyvältä.

Tosin liika on liikaa isovanhemmillekin. Antti Tanskasella on tutkimustietoa myös siitä:

"Jos päävastuu kasvatuksesta jää jostain syystä isovanhemmille, heidän tyytyväisyytensä elämään vähenee. Voimat loppuvat."

36%

Kodin Kuvalehden lukijakyselyyn vastanneista pyytää isovanhempia hätiin lastenhoidossa vähintään kerran viikossa.

71%

Jos isovanhemmat auttavat lastenhoidossa, 71:ssä prosentissa tapauksista hoitajana on äidinäiti.

Lähde: Kodin Kuvalehden nettikysely

Testaa, millainen mummo olisit
kodinkuvalehti.fi/psykologia

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11 / 2016.

5 vinkkiä isovanhemmalle

1. Vanhemmat päättävät
Vanhemmat päättävät, mitä heidän lapsensa syövät ja milloin on nukkuma-aika.

2. Anna aikaa
Rauhallinen yhdessäolo on parasta, mitä voit lapsenlapselle antaa hektisessä maailmassa.

3. Muista myös oma elämäsi
Älä tyrkytä apua, jos sitä ei tarvita, ja sano rehdisti ei, jos et sillä kertaa ehdi auttamaan.

4. Ota rennosti
Sinä et vastaa kasvatuksesta. Nauti uudesta roolistasi!

5. Vanhemmat ovat ykkösiä
Rakasta lapsenlapsia täysillä mutta hyväksy, että he rakastavat eniten vanhempiaan.

Lähde: grandparents.com

Onnellinen mummi.

Mummot ovat tärkeitä lapsen kehitykselle

Olen mummi ja tämä on aivan ihanaa aikaa. Lapsenlapsi on aivan ihana ja antaa valtavasti voimaa kaikille päiville. Voi sanoa että minulla on aina ollut tasapainoinen ja hyvä arki mutta nyt eläkkeellä ja mummin roolissa tämä on aivan ihana. Saa valtavasti iloa kun voi pienen pojan ja lapsen perheen tehdä hyvää ja näin auttaa heitä saamaan ja säilyttämään hyvä arki. Saamaan pienestä pojasta tasapainoinen, rakastava ja muista huolehtiva ihminen.
Lue kommentti
Vierailija

Mummot ovat tärkeitä lapsen kehitykselle

Kyllä tällaisista herää aina se kateus, kun itselläni ei ole ollut minkäänlaisia suhteita jo lapsena orvoksi jääneen äitini vanhempiin. Olen nuorehko aikuinen, joka ei edes tiedä, miltä äidinäiti on näyttänyt, kuvia ei ole olemassa. Isän puolelta taas muistan vain pelottavan ilkeän, vakavasti mielenterveysongelmaisen "mummon", häntä aiemmin kuolleesta "papasta" en oikein muista sitäkään vähää. Äitini kertomusten perusteella hänkin oli sodan traumatisoima ja mm. kohteli kotieläimiään...
Lue kommentti

Kansalaisopistoon! Tanssikurssille! Uusi työ! Höpö höpö. Aina ei ole pakko rynnätä uuteen.

Ulkona sataa, on kylmää ja ankeaa. En millään jaksaisi lähteä jumppaan. Mutta pitäisi. Etenkin syksyllä pitäisi. Pitäisi olla reipas ja aloittaa kaikenlaista uutta. Kesäloma meni aikaa sitten. On aika palata ruotuun.

Joskus arki ahdistaa ja mielessä alkavat pyöriä itsekriittiset ajatukset. Miksi olen niin huono? Miksi muut ovat innostuneita ja energisiä?

"Ajattelemme, että pitäisi jaksaa ja innostua, vaihtaa työtä ja niin edelleen. Ristiriitoja tulee siitä, kun ihannekuva omasta itsestä tai työstä ei vastaakaan arkea", sanoo psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Päivi-Marjatta Marjo.

"Meillä on harha siitä, että maailman pitäisi olla kontrolloitavissa." 

Tutkimusten mukaan loman rentouttava ja virkistävä vaikutus karisee jo muutamassa viikossa töihinpaluun jälkeen. Sen sijaan, että sinnittelet lomasta toiseen, kannattaa pyrkiä ottamaan elämästä pysyvästi rennompi ote.

"Elämäntapamuutokset ovat kestävämpiä, kun ne lähtevät armollisuudesta ja myötätuntoisesta suhtautumisesta omaan itseen. Nopeat tempaisut, kuten laihdutuskuurit, harvoin toimivat", Marjo huomauttaa.

Hyväksy stressi ja ahdistuminen

Päivi-Marjatta Marjo muistuttaa, että stressi on ihmiselle luontaista ja väistämätöntä. Tiukan paikan tullen siitä on hyötyä. Ajoittainen ahdistuminenkaan ei aina ole vain pahasta.

"Meillä on harha siitä, että maailman pitäisi olla kontrolloitavissa ja tietynlainen. Ratkaisevaa oman levollisuuden kannalta on se, miten käsittelet ahdistusta. Suhtautumistavasta riippuen hyvinvointi joko lisääntyy tai vähenee."

Eroon sisäisistä paineista

Marjon mukaan suurin osa stressistä ja ahdistuksesta tulee omista, sisäisistä vaatimuksistamme.

"Ajatus siitä, että jokin asia arjessa pitää muuttaa toiseksi, ruokkii stressiä ja pitää yllä kehää, joka aiheuttaa lisää stressiä ja masennusta."

Myötätuntoa voi verrata urheiluun. Kumpaakaan taitoa ei opita hetkessä, vaan tulosten syntymiseen tarvitaan treeniä.

Sisäisistä vaatimuksista syntyvää stressiä voi hoitaa itse.

"Mielemme toimii usein automaattisesti ja ajatuksemme laukkaavat. Pysähtyminen ja suunnitelmallisen suorittamisen lopettaminen auttaa."

Salli pelot ja epävarmuudet

Harva edes huomaa, miten vaativasti itseensä suhtautuu. Tempoilun ja stressin taustalla on usein tavoite saavuttaa ihanneminä tai ihannetila. Sellaista harvoin kuitenkaan tulee.

"Mieti, mitä hyvää voisit tehdä itsellesi tänään tai tällä viikolla. Pienetkin teot auttavat."

Myötätuntoa voi treenata

Päivi-Marjatta Marjo vertaa itseen kohdistuvaa myötätuntoa urheiluun. Taitoa ei voi oppia hetkessä, vaan tulosten syntymiseen tarvitaan treeniä.

Myötätunnon treenaaminen on osoittautunut tehokkaaksi myös urheilijoiden harjoitusohjelmissa. Suorittamisen ja hampaidenkiristyksen sijaan huippu-urheilijoillekin opetetaan itsensä hellimistä painetilanteessa.

"Ei pidä hyljätä itseään ja ajatella vaikkapa, että olen kauhea, kun jännitän esiintymistä, vaikka olen ollut työelämässä jo 20 vuotta. Salli pelot ja epävarmuudet itsellesi ja tule tutuksi niiden kanssa", Marjo neuvoo.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 19/2016.
 

Armollisempi arki – viisi käytännön vinkkiä

1. Tauon paikka. Levollisuuden säilyttämiseen arjessa auttavat tauot työpäivän aikana. Jos mahdollista, käväise ukona ja puhu lounaalla muuta kuin työasioita. Syö vaikka jäätelö. Silloin pää tuulettuu.

2. Helli itseäsi. Sallivampi asenne itseä kohtaan voi alkaa pienestä. Juo kahvisi rauhassa loppuun, vaikka olisi kiire. Sinä ansaitset sen.

3. Mitä sanoisin Kaijalle nyt? Älä soimaa itseäsi epäonnistumisista. Mieti, mitä sanoisit ystävällesi, jos hän olisi samassa tilanteessa.

4. Luovu ihanneminästä. Usko, että olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet nyt.

5. Älä vertaile. Joku on aina paremmassa työssä, paremmassa kunnossa tai ehtii harrastaa enemmän. Keskity itseesi.

Joskus kannattaa laskea rima mahdollisimman alas. Jos päätät siivota vain tiskipöydän, siivoat todennäköisesti vahingossa koko keittiön.

1. Siivoa vain vartti.

Kun siivous ei huvita, päätä siivota vain 15 minuuttia. Niin kauan jaksaa siivota, vaikka se olisi ihan kamalaa. Eikä se kuitenkaan ole. Kun pääset vauhtiin, et todennäköisesti maltakaan lopettaa.

Lopetit tai et, yllätyt siitä, miten paljon saat jo vartissa aikaan. 

2. Siivoa vain tiskipöytä.

Jos koko koti on kaaoksessa, päätä siivota vain tiskipöytä. 

Kun tiskipöytä hohtaa, uskosi itseesi ja elämään herää jälleen, ja alat huomaamattasi raivata myös olohuonetta.

3. Lue vain yksi sivu.

Jos tenttikirjaan tai romaaniin keskittyminen tuntuu vaikealta, päätä lukea vain yksi sivu. Kun luet yhden sivun, luet todennäköisesti toisen ja kolmannenkin.

Jos yksikin sivu tuntuu ylivoimaiselta, päätä lukea vain viisi riviä. Luet varmasti kymmenen.

4. Juokse vain lyhtypylväiden väli.

Jos juoksuharrastuksen aloittaminen tyssää aina, päätä juosta vain 20 askelta tai vain yksi lyhtypylväiden väli.

Kun juokset minimatkan tarpeeksi monena päivänä, pian juokset vahingossa pidemmälle.

5. Kasvata lapset vain kohtuullisen hyvin.

Jos lastenkasvatus tuntuu hankalalta, madalla hetkeksi rimaa. Ota tavoitteeksi se, että olet kohtuullisen hyvä vanhempi, joka kasvattaa kohtuullisen hyvät lapsensa kohtuullisen hyvin.

Vanhemmuudessa keskiverto on sama kuin "tosi hyvä".

6. Nouse sängystä vain tänään.

Jos elät vaihetta, jolloin pelkkä sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, ota itsellesi yksi tavoite: päätä nousta sängystä vain tänään. Päätä pukea päivävaatteet vain tänään. 

Huomenna voit olla nousematta ja pukematta, mutta tänään nouse ja pue. Se riittää.

Jos töihinmeno tuntuu syystä tai toisesta vaikealta, päätä mennä töihin vain tänään. Vain yksi päivä loppuelämästäsi, sehän onnistuu, totta kai!

Todennäköisesti päivä menee ihan hyvin, paremmin kuin luulit, ja haluat mennä töihin myös huomenna ja ensi viikolla.

Vaikka arki olisi onnellistakin, joskus se on vain pilkottava pieniin palasiin, jotta sitä jaksaa.