Vau! Pojat saavat pelata sählyä tässä valkoisessa kodissa

Harhautus, tarkka tähtäys ja verkko heilahtaa! Seitsemänvuotias Elias tuulettaa vielä maaliaan, kun kuusivuotias pikkuveli Amos juoksee jo pallon kanssa toiseen päähän kenttää. Eli olohuonetta.

Sählymatsi on käynnissä espoolaisessa rivitalossa. Yksivuotias Morris ei ihan vielä pysy veljien perässä.

Vanhemmat Henriikka ja Lauri Puolanne ovat panostaneet siihen, että arkiseen hauskanpitoon on tilaa: kodissa on kaksi olohuonetta. Yläkerrassa katsotaan televisiota, luetaan, pelataan iPadillä ja loikoillaan sohvilla. Alakerran arkiolohuone muuttuu sisäpelikaudella sählykentäksi lähes päivittäin.

Yläkerran olohuoneen vastakkain asetetut sohvat ovat perheen yhteinen mielipaikka. Massiivinen pöytä tuo sopivasti rosoa sisustukseen. Sen pinta ei helposti kärsi vauhdikkaassakaan leikissä

"Aiemmin vietimme enemmän aikaa yläkerrassa. Alakertaa on alettu käyttää enemmän, kun pojat ovat kasvaneet. Arkiolohuone on hyvä paikka vauhdikkaisiin leikkeihin", kertoo Henriikka.

Pöydät siirretään sivuun poikien pallopelien, painin ja majanrakennuksen ajaksi. Pudonneita tauluja on naputeltu jo moneen kertaan takaisin seinälle.

Piiloon kaappeihin

Pojat pitävät huolen siitä, että kodissa on säpinää ja harrastusten vuoksi myös paljon urheiluvarusteita. Kaaosta ei kuitenkaan synny, sillä kaikelle on paikkansa ja Henriikka on innokas siistijä.

Henriikka ja Lauri arvostavat sitä, että koti on ojennuksessa. Kun he muutama vuosi sitten ostivat asunnon, säilytystarpeet mietittiin perinpohjin ja remontti tehtiin sen mukaan. Kaikkia kalusteita ei löytynyt kaupasta valmiina, joten ne tilattiin mittatilaustyönä.

Selkeä ruokailutila kylpee luonnonvalossa. Harmaa nukkamatto suorastaan imaisee leivänmurut sisäänsä. ”Siksi se on yllättävän hyvä ratkaisu ruokapöydän alla”, Henriikka sanoo.

"Vanha keittiö oli täysin toimiva, mutta halusimme päivittää sitä hieman. Puuseppä Veijo Jaakkola teki isot liukuovet, joiden taakse saatiin paljon säilytystilaa", Henriikka kertoo.

Keittiössä vanha, massiivinen saareke korvattiin kevyellä tasolla. Mikroaaltouuni ja viinikaappi kätkettiin kaapistoon. Ruokapöydän valkoista pintaa suojaa lasi.

Kerrosten välinen kapea porrastasanne oli aiemmin hukkatilaa. Puuseppä valmisti tasanteelle työpisteen seinäkaappeineen. Työhön liittyvät tavarat saa kaappeihin, ja tila pysyy siistinä.

Porrastasanteella sijaitsevan työpisteen toteutti puuseppä sisustussuunnittelijan piirustusten mukaan. Kokonaisuus näyttää kevyeltä, koska kalusteet on asennettu seinälle.

Lauri iloitsee siitä, että säilytysratkaisut toimivat urheilullisen perheen arjessa.

"Perusvarustukseemme kuuluu useampi lätkäkassi ja nappulakenkä. Arvatenkin varusteita tulee lisää, kun Morris seuraa veljiensä ja isänsä jalanjälkiä."

Mainiot neliöt

Lauri haikailee vielä yhden makuuhuoneen perään, mutta Henriikan mielestä asunnon kahdensadan neliön asuintilat toimivat hyvin. Yläkerrassa kaikki on lähekkäin: makuuhuoneet, olohuone ja avokeittiö.

Amoksen makuuhuoneen hauskat taulut on hankittu helsinkiläisestä Olkkari-liikkeestä. Puunaulakko on Tigerista. Seinien ”juuri oikea” farkunsininen väri löytyi Flamantin värikartalta. 51

Koko yläkerta kylpee luonnonvalossa. Suuri terassi tuo kesällä asuntoon vielä yhden olohuoneen lisää.

Alakerrasta löytyvät arkiolohuoneen lisäksi saunatilat ja kodinhoitohuone. Huoneet ovat yläkertaa hämärämpiä, koska alakerta on rakennettu osittain maan alle. Valaistusta on siksi mietitty sitäkin tarkemmin. Eteishallia valaisee valtava Muse-seinävalaisin, joka luo kauniin, pehmeän valon.

Asunto oli ostettaessa siistissä kunnossa, mutta värit ja tapetit uudet omistajat halusivat vaihtaa. Vaikka pariskunnalla on varma maku sisustuksen suhteen, he päättivät palkata ammattilaisen suunnittelemaan kokonaisuuden.

"Kun sisustussuunnittelijan ideoita yhdistettiin omiin ajatuksiimme, saimme kodista juuri sellaisen kuin toivoimme. Ammattilaisen käyttö säästi meiltä paljon aikaa", Henrikka muistelee.

Toivottu painajainen

Henriikan lempiväri on valkoinen, jota hän kutsuu rauhallisuuden väriksi. Asunto onkin sisustettu niukalla väriskaalalla. Asunnon vaaleuteen ryhtiä tuo muutama harkittu tehosteseinä. Lastenhuoneita piristää farkunsininen, ja käytävien päät on maalattu harmaiksi.

Henriikalle oli selvää, että hän haluaa hohtavanvalkoiset lattiat. Hyväkuntoinen tammiparketti maalattiin Betolux-maalilla valkoiseksi. Henriikka tietää, että valkoinen ei ole lapsiperheelle paras mahdollinen kodin yleisväri.

"Toisinaan se on pikemminkin painajainen!"

Henriikka rakastaa tyynyillä ja kirjaimilla sisustamista. ”Kirjainvillitys on tainnut jo vähän ampua yli, koska niitä on melkein joka huoneessa.”

Valkoinen parketti on saanut iskuja, joita Henriikka paikkailee maalitussilla aina kun jaksaa.

"En kuitenkaan luopuisi valkoisesta lattiasta. Olen oppinut olemaan siisteyden suhteen rennompi. Jokaista tahraa ei voi välttää eikä lapsia koko ajan komentaa." 

Hänen mielestään valkoista väriä ei tarvitse lasten vuoksi hylätä. Säännöt auttavat.

"Kädet pestään myös, kun noustaan ruokapöydästä. Enkä siedä tahallaan sotkemista. Haluan asua valkoisessa kodissa jatkossakin."

Yläkerran olohuoneen avotakka henkii talon alkuperäistä 1960-luvun tyyliä. Henriikka kasasi lepakkotuolin takana olevan seinäkoristeen Vitran pienistä muovioksista, jotka on alkujaan tarkoitettu tilanjakajiksi.

Tyynyjen arvoitus

Pari suunnittelee isommat investoinnit kotiin harkiten. Lapsiperheeseen kertyy helposti liikaa tavaraa.

"Yritämme hallita tavaramäärää. Pidämme siitä, että kodissa on paljasta pintaa", Henriikka ja Lauri sanovat.

Aivan näin hyvässä järjestyksessä eivät lelut pysy Eliaksen huoneessa joka hetki, vaikka kaikelle löytyykin paikkansa. Eliaksen mielestä äiti on välillä liian tiukka siitä, että lelut ja vaatteet pitää korjata paikoilleen aina iltaisin.

Yhden sisustuspaheen Henriikka kuitenkin tunnustaa. Hänen on vaikea vastustaa sisustustyynyjä.

"Rakastan tyynyjä ja teen heräteostoksia. Meillä taitaa olla jo yli 30 erilaista."

Poikia tyynypaljous ei haittaa lainkaan, päinvastoin. Välillä ne salaperäisesti katoavat.

"Me kerätään paljon tyynyjä ja peittoja. Sitten niistä rakennetaan maja!" Amos selittää.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 4/2014.