Tänä vuonna samalle lautaselle mahtuvat paahdetut sirkat ja pala itse tehtyä, rapeapohjaista pizzaa. Hapatettu ruoka tekee paluun ja vispipuuro on jälkkärinä himoituin.
1. Helppo vege: Vebab ja vihis
Einekset eivät ole enää vain lihapullia ja lihamakaronilaatikkoa. Lähes joka valmistajalla on vegaaniset vaihtoehtonsa, joiden makua arvioidaan kriittisesti sosiaalisen median vegaaniryhmissä. Kebab taipuu vebabiksi ja lihis vihikseksi. Pakastealtaan kasvisjauhispyörykät ja -pihvit vastaavat helpon arkiruuan kaipuuseen.
Leivo lihiksen kasvisversio vihis itse.
2. Alkoholittomuus: Mocktailit ja mehubaarit
Jos et halua alkoholia, se ei enää tarkoita, että saat ravintolassa eteesi lasillisen Jaffaa. Alkoholittomiin drinkkeihin panostetaan ja niitä tilataan myös maun, ei vain alkoholittomuuden vuoksi. Mehubaarit lisääntyvät koko ajan. Juoma ei ole vain ruuan kyytipoika vaan itse tarkoitus.
Soseuta sesongin hedelmistä mahtava mocktail eli alkoholiton drinkki mojiton hengessä.
3. Luomu: Munahylly luomuuntuu
Nekin, jotka eivät yleensä valitse ruokaostoksiaan luomuleiman perusteella, poimivat yhä useammin ostoskoriinsa luomumunia. Myös luomulihalla on vankka kannattajakunta. Saatavuus ei ole enää kynnyskysymys, sillä luomujauhelihaa saa joka marketista.
4. Lähiruoka: Paikallisen esiinmarssi
Muutama vuosi sitten joka puolelta Suomea löytyi suurin piirtein sama leipävalikoima. Nyt paikallinen leipä, juusto ja lähiviljelijän lehtikaali asetetaan marketissa paraatipaikalle. Lähiruuan suosio kasvaa koko ajan ostajien keskuudessa.
5. Pizzahuuma: Kuin kotona Napolissa
Napolilaiset pizzauunit tulivat Helsinkiin ja toivat mukanaan tuntien jonot pizzaravintoloihin. Pizzahuuma siirtyi kotikeittiöihin. Erona suomalaisten jo vuosikymmeniä rakastamiin peltipizzoihin on pohja, joka tehdään napolilaiseen tyyliin ohueksi ja rapeaksi. Koko Suomen kattavasta trendistä kertoo, että pohjaan tarvittavia 00-jauhoja saa jo Prismasta. Pohja leivotaan juureen tai ainakin sen annetaan kohota viileässä yön yli.
Näin teet maailman parhaan pizzan.
6. Happaman paluu: Mummolan maut
Leipää leivotaan hapanjuureen, ravintolassa syödään fermentoituja eli hapatettuja vihanneksia, viiliä tehdään itse, gose-tyyppinen hapanolut on in, vispipuuro on jälkkärinä himoituin. Happamuus on ollut tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, ja nyt se elää uutta kukoistuskauttaan. Usein hapatettu merkitsee helpommin sulavaa ja siis parempaa terveydelle.
Kuohkea vispipuuro onnistuu pihlajanmarjoistakin.
7. Kaura: Kahvimaito ei tule lehmästä
Moni ostaa kahviinsa kaurajuomaa, vaikka muuten käyttäisi tavallista maitoa. Kaurakerma yleistyy ruuissa. Maidoton, vegaaninen ja lähellä tuotettu kaura vastaa moneen vaatimukseen, joita nykyelintarvikkeilta toivotaan.
8. Hyönteisruoka: Sirkkoja leivässä
Kotisirkat saapuivat marraskuussa kauppoihin leivän joukkoon jauhettuina ja sattumina granolassa. Hyönteisruuan kauhistelu vaihtui vertailuihin siitä, miltä sirkkaleipä maistuu. Sirkkojen ravintoomme tuomalla proteiinilisällä ei vielä ole merkitystä. Pikemminkin kyse on totuttelusta niiden syömiseen. Seuraavaksi tulevat jauhomadot, jotka eräs sodan kokeneen sukupolven edustaja muisti siivilöineensä jauhoista ennen käyttöä. Nyt tehdään päinvastoin.
