Hautajaisiin meneminen ahdistaa, mutta joskus on pakko mennä. Mikä antaisi rauhan?
Tiedän, että elämään kuuluu auttamattomasti myös kuoleminen. Kun saan kutsuja hautajaisiin, menen niistä kuitenkin vain välttämättömimpiin.
En tiedä, miksi hautajaiset tuntuvat niin kauheilta. Muistan hämärästi vaarini hautajaiset lapsuudesta.
Kun urut alkavat pauhata kirkossa, tuntuu, että hajoan. Muistotilaisuudet menevät kuin sumussa, enkä muista, mitä siellä puhuttiin. En myöskään osaa itkeä ja surra poisnukkunutta sillä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Hautajaiset tekevät minut ahdistuneeksi ja pelokkaaksi. Mikä antaisi minulle rauhan?
Saattaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
