Hallitse kiukku

ENNEN KIUKKUA

• Ehkäise riskit. Nälkä, väsymys, stressi ja maton alle lakaistut ongelmat lisäävät riskiä suuttua.
• Opettele näkemään muut laukaisevat tekijät. Esimerkiksi parisuhteen tietyt puheenaiheet saavat ihmisen helposti näkemään punaista.
• Muistele miten olet riitatilanteissa ennemmin toiminut. Oletko huutanut kenties naama punaisena?
• Mieti ennalta, miten voisit toimia tilanteessa toisin. Voisitko vain kävellä tilanteesta pois?
• Sisäistä tosiasiat: jos hyökkäät, negatiivinen kehä vain jatkuu.
• Harjoittele jämäkämpää minä-ilmaisua. Opettele ilmaisemaan, mitä sinä haluat ja mitä sinä aiot tehdä. Opettele sanomaan ei ja pyytämään apua.
• Älä hyväksy huonoa kohtelua. Anna selkeä, rakentava palaute heti ja selvitä mieltäsi vaivaavat asiat heti.

KUN KIUKKU TULEE

• Ensimmäiset merkit. Tunnustele kiukkusi ensimerkkejä. Miten ne sinussa ilmenevät? Tarkastele kehosi fyysisiä tuntemuksia. Nouseeko puna kasvoille tai tunnetko painon rinnassasi? Miltä ne tuntuvat? Tässä kohtaa voit vielä vaikuttaa toimintaasi.
• Kiukku nousee. Tunnista kiukun aalto, kun se nousee. Tunnista mielihalusi suuttua ennen kuin tunne vie sinut mennessään. Kun olet huomioinut tunteen, ja sanot sen vaikka ääneen, kontrolloit jo kiukkuasi. Enää ei ole pakko räjähtää.
• Kiukun huipulla. Opettele surffaamaan kiukun aallolla. Huomaa, että tunne tulee ja menee. Keskity hengitykseen. Enää ei tarvitse toimia automaattisesti.

KIUKUN JÄLKEEN

• Tunnista sinulle ominaiset negatiiviset, kriittiset ajatukset, jotka alkavat vyöryä päälle kun adrenaliini nousee. ”Aina minua kohdellaan noin.”
• Tiedosta tekojesi seuraukset. Lauhtuiko riita käytöksestäsi? Vai paheni? Jos haukuit toisen lyttyyn, oliko teillä sen jälkeen lämpimämpää ja rennompaa yhdessä?
• Tunnista perustunne. Kiukku ei ole kuitenkaan aina miltä se näyttää. Mitä muuta tunteita taustalla voisi vaikuttaa?
• Jos olet loukannut toista, niin hyvitä se. Mene ja pyydä vilpittömästi anteeksi. Anna itsellesi anteeksi, jos et joka kerta kykene toimimaan niin kuin haluaisit. Ole itsellesi armollinen.

Asiantuntijana psykologi Arto Pietikäinen.

TUNTEET SUOJELEVAT IHMISTÄ
 

• Tunteiden vanhin lajikehityksellinen tehtävä on asettaa touhumme tärkeysjärjestykseen. Tunteet saavat ihmisen hakeutumaan hyvinvointinsa kannalta tärkeiden asioiden pariin kuten mieluiseen työhön ja mukavien ihmisten seuraan.
• Tunteet suojelevat meitä. Ne saavat meidät välttelemään vahingollisia asioita ja vaarallisia tilanteita.
• Sosiaalinen elämä käy sujuvammaksi, kun ihmisillä on tunteita. Tunteet saavat ihmiset hoivaamaan toisiaan. Monesti ne ovat tärkeitä moraalisen päätöksenteon pohjana.
• Biologiset tekijät, kuten aivojen rakenne, vaikuttavat tunteiden säätelyyn. Suuresti säätelyä opitaan lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa. Mallioppiminen on olennaista.
• Tunteiden säätely mielletään kohtalaisen muuttumattomaksi persoonallisuuden ominaisuudeksi, mutta se voidaan nähdä myös taitona. Usein käytetään käsitettä tunneäly. Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä tunnistaa, ymmärtää ja säädellä sekä omia että muiden tunteita.
• Tunteita voi säädellä sekä tiedostamattomasti tai tiedostaen. Tiedostamatonta käyttäytymistä voi olla vaikkapa suruunsa syöminen. Tiedostavampi säätelytapa on ystävien seuraan ja harrastusten pariin hakeutuminen.
• Ajatuksilla ja mielikuvilla voi vaikuttaa tunteisiin. Ihminen voi päättää kiinnittää huomionsa ikävien asioiden myönteisempiin puoliin ja keskittyä myönteisiin tunnekokemuksiin.

Teksti Niina Rapo Kuvitus Heidi Korhonen
Lähde Marja Kokkonen: Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet, PS-kustannus 2010.