Maaliskussa 2016 Kodin Kuvalehti kertoi Aapo Vuoriosta, joka suunnitteli muuttoa vanhempiensa luota omaan kotiin. Entistä itsenäisempi asuminen on sujunut hyvin. Aapo ei aio muuttaa omasta kodistaan minnekään.
Pöydällä on äidin tuoma ruusu, kirjahyllyssä ennätyskirjoja. Rummut mahtuvat viherhuone-parvekkeelle.
”En ole koskaan tarvinnut nuotteja. Osaan vaikka mitä ulkoa”, Aapo Vuorio, 26, sanoo ja rummuttaa.
Jouluna kaksi vuotta sitten Aapo muutti tänne, omaan kotiin Helsingin Herttoniemeen. Muutto oli ollut Aapon vanhempien ajatuksissa 22 vuotta. Silloin Aapo oli kaksivuotias ja sai diagnoosin: Williamsin syndrooma, lievä kehitysvamma.
Kodin Kuvalehti seurasi vuosia Aapon matkaa tuetun asumisen asuntoryhmään ja kertoi siitä maaliskuussa 2016.
”Kun on suomalainen mies, on kiva käydä saunassa."
Päivisin Aapo on töissä. Hän tekee tukkuhommia Vallilan työtoimintakeskuksessa, pussittaa esimerkiksi ruuveja tai heijastimia. Lisäksi hän on kiinteistöhuoltotöissä Laajasalon kristillisellä opistolla.
”Nurmikon ajo aurinkoisena kesäpäivänä on parasta. Hiki tulee pintaan.”
Hiki tulee pintaan myös perjantaisin kello viisi. Silloin Aapolla on oma saunavuoro.
”Kun on suomalainen mies, on kiva käydä saunassa."
"Soittelen, ettei unohdu"
Omaan kotiin muuttamisen jälkeen Aapo ei ole ollut lapsuudenkodissa yökylässä kuin muutaman kerran.
”Puhelimella soittelen, ettei unohdu. Se on tärkeää, ne tykkäävät vastailla. Kesällä menen mökille. Äiti ja isä ovat hämmentyneitä, miten puhtaaksi pesen perunoita.”
Aapo ei aio muuttaa omasta kodistaan mihinkään.
”Myös siskoni ja veljeni asuvat yksin, siivoavat, käyvät töissä ja kaupassa. Minusta tuntuu samanlaiselta. Parasta on, että pärjää. Se on se ydinasia."
