Pulut pystyvät erottamaan toisistaan van Goghin, Monet'n, Picasson ja Chagallin maalaukset. Pystyisitkö sinä?
Pöllöpää, kananaivot, munata, kaakattaa, mennä harakoille, heittää vesilintua...
Ihmisillä ollut tapana pitää lintuja tyhminä, kuten kielenkäytöstämme huomaa. Amerikkalainen tietokirjailija Jennifer Ackerman on eri mieltä: hänen mielestään linnut ovat aliarvostettuja neroja.
Kirjassaan Viisaat linnut (Atena, 2017) Ackerman paljastaa lintujen fiksuudesta muun muassa nämä seitsemän asiaa:
1. Pulu osaa laskea.
Harvaa lintua pidetään älykkönä, mutta erityisen typeränä pidetään pulua. Totta onkin, että pulu ei välttämättä tajua poikastaan omakseen, jos poikanen ei ole suoraan sen alla. Myös pesänrakentajana se on saamaton nahjus.
Mutta oikeasti pulut ovat älykköjä. Nillä on esimerkiksi erinomainen matikkapää: ne osaavat laskea, ymmärtävät yhteen- ja vähennyslaskun periaatteen ja osaavat järjestää yhdeksää esinettä esittävät kuvat pienimmästä suurimpaan.
Pulut pystyvät erottamaan toisistaan van Goghin, Monet'n, Picasson ja Chagallin maalaukset. Ne osaavat tulkita ihmisten tunteita kasvokuvista ja painaa muistiinsa yli tuhat kuvaa ainakin vuodeksi.
2. Hömötiaisella on ilmiömäinen muisti.
Monilla linnuilla on uskomaton muisti. Tietyt matkijalinnut pystyvät varastoimaan mieleensä jopa 2 000 erilaista laulua.
Hömötiainenkin on muistinero. Se saattaa jemmata siemeniä tuhansiin eri piilopaikkoihin ja lentää pois. Puolen vuoden päästä se palaa takaisin ja muistaa tarkalleen, minne piilotti jokaisen yksittäisen siemenen.
Tämän kaiken se tekee kahden herneen kokoisilla aivoilla.
Korpilla taas on erityinen kyky muistaa tärkeitä ystävyyssuhteita. Ennen vakiintumistaan korppi hengailee erilaisissa sosiaalisissa ryhmissä ja etsii sopivia liittolaisia - eli verkostoituu. Se valitsee ympärilleen tiettyjä yksilöitä, joiden kanssa jakaa ruokansa, sukii ja leikkii.
Vaikka lauma hajoaisi, korppi muistaa sydänystävänsä vielä kolmenkin vuoden päästä erosta.
3. Varis osaa lahjoa.
Kun linnut tuntevat kiitollisuutta, ne antavat lahjan.
Erityisen huomaavaisia ovat varikset. Ihmiset, jotka ovat ruokkineet variksia säännöllisesti, ovat saaneet niiltä muun muassa seuraavia yllätyslahjoja: koruja, lasinsirpaleita, joulupukkipatsaan, lelupyssyn vaahtomuovinuolen, Aku Ankan muotoisen Pez-karkkien annostelijan sekä karamellisydämen, jossa lukee "rakkaus".
Varis on sosiaalisesti tarpeeksi älykäs ymmärtääkseen, että palvelukseen kannattaa vastata palveluksella.
4. Koirasnärhi ymmärtää naaraan oikkuja.
Koirasnärhi on naarastaan kohtaan niin ymmärtäväinen, että se hipoo neroutta. Se tarkkailee herpaantumatta naaraan mielentiloja ja tekee kaikkensa miellyttääkseen.
Ruoaksi närhikoiras tarjoilee sitä, mitä naaraan mieli tekee. Se pitää jatkuvasti silmällä, mitä naaras syö, ja tarjoaa aina uutta herkkua, johon naaras ei ole vielä ehtinyt kyllästyä.
Närhikoiraalla on kyky laittaa rakkaansa tarpeet etusijalle ja hylätä omansa. Taka-ajatuksena toki on se, että se yrittää päästä parittelemaan.
5. Varpunen on suuri keksijä.
Varpunen ei pidä itsestään meteliä, vaikka syytä olisi: se on maailman laajimmalle levinnyt villi lintu, jonka kannan suuruus maailmassa on noin 540 miljoonaa.
Varpunen on siis lintumaailman supermenestyjä. Se on sopeutunut oloihin, joissa muut linnut eivät ole pärjänneet.
Varpusen nerous piilee kekseliäisyydessä. Se pesii epätavallisissa paikoissa, kuten ilmanvaihtokanavissa, ja vuoraa pesänsä epätavallisilla materiaaleilla, kuten elävistä linnuista nyhdetyillä höyhenillä. Ruokaa etsiessään se menee hyvinkin oudon ruuan perässä mitä kummallisimpiin paikkoihin.
Varpunen on ronski ja ennakkoluuloton. Se uskaltaa maistaa uusia ruokia rohkeammin kuin muut linnut ja selviää siksi paremmin hengissä. Eikä se ikinä yritä selvitä yksin, vaan tekee kaiken porukassa: syö, kylpee ja nukkuu.
Tutkijoiden mukaan useimmilla linnuilla on nimissään vain yksi innovaatio. Varpusella niitä on 44.
6. Harakka tunnistaa itsensä peilistä.
Aiemmin luultiin, että vain ihmiset ja muutamat muut kehittyneimmät nisäkkäät pystyvät tunnistamaan itsensä peilistä.
Nyt tiedetään, että harakkakin pystyy. Kun tutkijat kiinnittivät kuuden harakan kurkkuun punaisen täplän, kaksi niistä yritti raapia sen jalallaan omasta kehostaan eikä peilikuvasta.
7. Kolibri on huippusuunnistaja.
Lintujen huima suunnistuskyky on arvoitus, jota ihminen ei ole vielä pystynyt kokonaan selvittämään.
Arvellaan, että linnuilla on eräänlainen magneettinen aisti eli sisäinen kompassi, joka yhdessä auringon, tähtien ja maamerkkien kanssa auttaa löytämään oikean suunnan. Linnut pystyvät ilmeisesti havaitsemaan pikkuruisimmatkin muutokset maapallon magneettikentässä ja hyödyntävät havaintojaan leveysasteensa määrittelyssä.
Osa linnuista, esimerkiksi joutsen, taas oppii muuttoreitit vanhemmiltaan.
Kolibri on navigointimestari, joka painaa kolme grammaa mutta pystyy ihmeisiin: jos se piipahtaa yhden ainoan kerran vain muutamaksi sekunniksi tiettyyn kukkaan suurella pellolla, se pystyy palaamaan myöhemmin tarkasti samaan paikkaan. Se löytää oikean paikan jopa silloin, vaikka kukka puuttuisi.
Lähde: Jennifer Ackerman: Viisaat linnut (Atena 2017).
