Yhden asian suomalaiset voisivat amerikkalalisilta opetella, nimittäin tervehtimisen ja arkipäivän kohteliaisuuden.
Minun ei tarvinnut olla kuin muutama kuukausi Amerikan mantereella, kun opin arvostamaan oman maamme hienouksia. Aloin arvostaa esimerkiksi sitä, että Suomessa pystyn lähtemään kadulle kävelemään mihin vuorokauden aikaan tahansa. Minun ei tarvitse olla peloissani.
Yhden asian suomalaiset voisivat silti opetella, nimittäin tervehtimisen ja arkipäivän kohteliaisuuden. Suomessa ei tervehtimistä ja kiitosta paljon yleisillä paikoilla kuule.
Amerikkalaiset osaavat jokapäiväisen kohteliaisuuden. Lenkkipolulla tervehdittiin vastaantulijaa, ja kaupan kassa muisti aina kysyä, miten menee. Voi olla, ettei kassa oikeasti ollut kiinnostunut kuulumisistani, mutta ystävällisyys tuntui silti oikein mukavalta. Samanlaista tapaa toivoisin meille tänne Suomeenkin.
Lukija
toi how are you i am fine...kuulostaa minusta vähän tyhjältä kohteliaisuudelta kun se vastaus on aina sama...siis merkitsetön fraasi ...minusta moi tai päivää on palkon reippaampa....sanoo täältä 70v mummu.......
Monia ovia avautuu hyvillä käytöstavoilla, joista yksi on kohtelias ja tilanteeseen sopiva tervehdys.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
