Tule mukaan tekemään äitien kehumisen maailmanennätystä! Keräämme äidin ja tyttären yhteiskuvia ja annamme äideille kiitoksia.

KK on käynnistänyt #kiitosäiti -kampanjan. Keräämme yhteiskuvia äideistä ja tyttäristä sekä viestejä, joissa kiitetään äitiä.

Voit lähettää uuden tai vanhan kuvan sinusta ja äidistäsi. Voitte olla ottaneet kuvan selfienä tai se voi olla jonkun toisen ottama.

Kuvan lähetyslomake löytyy sivun alalaidasta. Kerro kuvaa ladatessasi, keitä siinä esiintyy ja mistä asiasta haluat äitiäsi kiittää. Voit aloittaa tekstin esimerkiksi sanoilla "Kiitos äiti, että..."

Muista myös, että kuvan lähettämiseen tulee olla lupa kaikilta kuvassa esiintyviltä.

Kuvan ja kiitoksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen kodin.kuvalehti@sanoma.com. Kampanjaan voi osallistua lisäksi Instagramissa hashtageilla #kiitosäiti #kodinkuvalehti.

Voita kirjapalkinto!

Nyt kilpailussa on palkintona Vappu Taipaleen Isoäitikirja (Into, 2017). Kirjassa tuodaan esiin, että mummous on suuri lahja, mutta Taipale ei romantisoi sitä vaan käsittelee myös vaikeita asioita kuten lapsettomuutta, eroja ja vanhenemisen tuomia suruja.

Lataa kuva viimeistään 3.5.2017 ja olet mukana arvonnassa. Kirja arvotaan kuvia ladanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken 4.5.

Kilpailussa aiemmin palkintona olleet lippupaketit Kaikki äitini, kaikki tyttäreni -näytelmän juhlanäytökseen Espoon Metro Areenalla 13.5. on arvottu kuvia ladanneiden kesken. Voittajiin on otettu henkilökohtaisesti yhteyttä.

Lähettämällä vakuutat, että annat Kodin Kuvalehdelle oikeuden käyttää kuvaa Kodin Kuvalehden aineistoissa tai että sinulla on oikeus luovuttaa Kodin Kuvalehdelle edellä mainitut oikeudet. Osa kuvista ja kiitoksista julkaistaan Kodin Kuvalehden numerossa 10/2017 ja kuvia voidaan käyttää myös muuten Kodin Kuvalehden aineistoissa. 

 

 

Olen väsynyt lukemaan ilkeilyjä ja inhottavuuksia. Siksi puhelimessani ei ole enää Facebook-sovellusta.

Vielä muutama vuosi sitten ajattelin, että sosiaalinen media avaa maailman yksinäisille ja maan hiljaisille.

Enää en usko sellaiseen. Homma kaatuu siihen, mihin kaikki ihmisen tekemiset: ilkeyteen.

Se, mitä ennen kirjoitettiin julkisten vessojen seinille, kirjoitetaan nyt Facebook-seinälle. Siinä maailma on muuttunut, että nyt kaikki kirjoitetaan omalla nimellä ja kuvalla.

Varsinkin päättäjien ja julkkisten elämän sosiaalinen media on tehnyt kammottavaksi. Jos teet pienenkin virheen, saat lokaa niskaasi kasvavana vyörynä. Se ei tunnu enää vierestä katsoenkaan mukavalta.

Olen väsynyt lukemaan ilkeilyjä ja inhottavuuksia päivästä toiseen. Mitä siis tein? Poistin Facebook-sovelluksen puhelimestani. Ratkaisu oli hyvä.

Mikä ihana rauha

Jyvät ja akanat

Lukijan kirje: ”Olen väsynyt lukemaan ilkeilyjä ja inhottavuuksia päivästä toiseen”

Lopetin Facebookin käytön pari vuotta sitten samasta syystä. Ilkeily toi pahaa mieltä. Olemalla tavoitettavissa puhelimella, tekstiviestillä, sähköpostilla ja WhatsAppilla erotan lisäksi toisistaan ne, jotka ovat oikeasti kiinnostuneet kuulumisistani ja ne, jotka lukevat päivityksiäni vain uteliaisuuden vuoksi.
Lue kommentti
Vierailija

Lukijan kirje: ”Olen väsynyt lukemaan ilkeilyjä ja inhottavuuksia päivästä toiseen”

Samat sanat. Olen ylipäätään väsynyt siihen, että "keskustelu" - netissä tai muualla - on ivaamista, yritystä saada toinen nolattua/häpäistyä/vaikenemaan/häviölle, että yhä useammin etsitään tilaisuutta päästä näpäyttämään ja huomauttelemaan, eikä motivaatiota, eikä ehkä edes taitoakaan laajempaan ajatteluun, eri näkökulmien huomioimiseen, muiden tukemiseen, kohteliaisuuteen tai ystävällisyyteen ole. En enää koe ärtymystä tai pudistele päätäni. Olen vain väsynyt. Ja suojelen itseäni pysymällä...
Lue kommentti

Uusi mieheni haluaisi lapsen, minä en, koska minulla on jo lapsia. Pitäisikö suostua miehen toiveeseen?

Menin nuorena naimisiin ja saimme peräjälkeen kaksi lasta. Kun kuopus oli 1-vuotias, mieheni lähti toisen naisen luo.

Olin monta rankkaa vuotta yksinhuoltaja, ja olin kiitollinen, kun lapset kasvoivat ja arki helpottui.

Sitten tapasin nykyisen mieheni. Uusperhearki sujui hyvin, vaikka mies hyppäsi poikamieselämästä suoraan kahden lapsen arkeen. Nyt mies on alkanut puhua, että haluaa myös oman lapsen. Olen ajatusta vastaan, koska minulla on lapsia tarpeeksi ja koska äitinä joutuisin kantamaan suurimman taakan vauvan ensi vuodesta. Toisaalta koen, että en voi kieltää mieheltäni oikeutta kokea biologista isyyttä.

Mies ei halua painostaa, mutta hän toivoo lasta kovasti. Olemme jo sen ikäisiä, että asia tulisi päättää aika pian. En suoraan sanoen tiedä, miten toimia. Onko väärin hankkia lapsi, vaikka ei halua?

Mamma Blues

Jokainen lapsi on lahja

Lukijan kirje: Hankinko lapsen puolisoni toiveesta, vaikka en itse halua?

Mamma Blues, olette molemmat oikeassa. Sinulla on oikeus tuntea niin kuin tunnet, että lapsia on jo tarpeeksi. Mutta myös miehelläsi on oikeus toivoa omaa lasta. Liitto ja kumppanuus on aina kahden kauppa. Siksi suosittelen harkitsemaan tarkkaan miehesi toivetta. Minun kysymykseni on, että miksi et suostuisi? Siinähän se menee kolmas lapsi joukon jatkona. Minkä haavan se jättää mieheesi, jos et suostu. Uskon, että saat hänestä paremman isäpuolen lapsillesi, jos teillä on myös yhteinen lapsi...
Lue kommentti