aurinkolasit

Kyllä, näitte oikein!
Nämä lasit kuvasin kiireessä lehdestänne, fotoshoppasin ja tyrkkäsin tulemaan, tarinan tähden: Anna-täti hoiti meitä lapsia arkisin. Sunnuntaina hän laittoi valkosankaiset, mustat aurinkolasit päähän, kaivoi kompostista kastematoja, heitti ongen olalle ja kiipesi rantakivelle onkimaan. Se oli Anna-tädin omaa aikaa, lasit loivat yksityisen tilan, ja silloin Annaa ei uskaltanut häiritä. Anna sai saaliiksi kymmensenttisiä sinttejä, keitti ne suolavedessä ja söi selät.
Paljoa ei Anna-täti saanut mukaan evakkoon lähtiessään, mutta nuo lasit pysyivät käytössä hänen kuolemaansa asti. Alkuperäiset ovat jo tainneet kadota, mutta kuvan lasit muistuttavat niitä niin paljon, että tarina oli pakko kertoa.