Isonalle ja pikkunalle

Nallejeni nimet ovat aina olleet yksinkertaisesti Isonalle ja Pikkunalle.
Isonallen sain noin 1-vuotiaana eli yli 40 vuotta sitten. Isonallen turkki on niin kulunut, ettei äitini nallelle virkkaamaa haalaria uskalla ottaa pois. Nallen sisältä näkyy paikoin olkimainen täyte.

Pikkunallen sain muutaman vuoden myöhemmin. Sain sen vanhemmilta tuliaisiksi kaukaa kaupungista Rovaniemeltä. Kotini oli Muoniossa. Pikkunalle on tippunut mm. poronlihakeittoon, koska sen piti olla vieressä syödessä. Ja se haisi sen jälkeen pitkään ruualta, ellei vieläkin. Pikkunalle jäi kerran keskelle kylätietä koko yöksi sateeseen, mutta selvisi siitäkin litistymättä vaikkakin märkänä.

Molemmat ovat kulkeneet mukanani elämän eri vaiheissa. Usein kaapin perällä, mutta tunnearvoltaan korvaamattomina.