Kesävarpaat

Kuvassa 1974 liian aikaisin poismenneen äitini viimeisen kesän varpaat. Hän sai sydänkohtauksen junassa palatessaan yhteiseltä lomamatkaltamme Kreikasta. Eli sairaalassa vain vajaan viikon. Tuolloin ei ollut mitään yhteyttä liikkuvasta junanvaunusta veturiin josta olisi saatu yhteys pysäyttää juna seuraavalle asemalle. Veturissa oli kyllä radiopuhelinyhteys olemassa, mutta ei vaunujen ja veturin välillä. Juna oli pohjoisen pikajuna Lapponia, se pysähtyi Helsingistä lähdön jälkeen vasta Tampereella. Junasta heitettiin Riihimäen asemalla vessapaperiin kirjoitettu ja puukapulaan kiedottu viesti saada ambulanssi Tampereen asemalle.
Liian myöhään, infarkti oli laaja ja sai aikaan sydämen kuolion johon äitini menehtyi sairaalassa. Sydänsairauksien hoito ei ollut vuonna -74 yhtä hyvää kuin se on tänä päivänä, äitini olisi saattanut elää pitkän elämän jos olisi ollut nykyajan hoidot. Äitini kuoli vain 47 vuotiaana. Tapauksesta uutisoitiin tuolloin Iltasanomissa ja Seura-lehdessä. Lehdissä kritisoitiin Suomen huonoa tekniikkaa junassa, vaikka olimme jo tuolloin tietotekniikan edistyksellisimpiä maita.