Omenatäti

Haluu omppuja! Hihkui pieni ja hamusi ihanan näköisiä omenoita leikkipuiston lähellä olevasta puusta. Naamani lehahti punaiseksi, kun omenapuun omistaja nousi puuhistaan kurkistamaan tielle pientä huutajaa. Hän tuli lähemmäksi hymyillen ja kysyi: "Haluatteko omenoita? Kyllä niitä saa ottaa. Niitä riittää! ". Olin jo sanomassa, EI, en kehtaa, mutta ajattelin, että pieni omenoita keräävä taapero saattaisi piristää myös rouvan arkea ja voihan omenoita olla joskus ihan vaivaksi asti. Kyllä kiitos! Kyllä me voisimme omenoita ottaa!

Pienestä oli hauskaa, kun tönimme omenapuita ja omenat tipahtelivat puusta. Täti näytti isoja punaisia ja valkeita omenoita ja kertoi että linnutkin pitävät niistä. Tyttö oli haltioissaan. Pieni yritti hyppiä omenoita kiinni, mutta oksat olivat vähän liian korkealla. Keräsimme omppuja pussiin ja omput kulkivat näppärästi tuplavaunujen alaosan korissa. Pieniä iloja, tai oikeastaan tosi isoja iloja antajalle ja saajalle! Tulimme kotiin leveästi hymyillen ison saaliimme kanssa.