Valoa syksyyn

Poikani oli viime syksynä TE-toimiston tapahtumassa Turun Kaupunginteatterissa, jossa Michael Monroe oli haastateltavana. Poika soitti ja ehdotti että tulen hakemaan hänet kotiin ja Michaelilta nimmarin. Eläkkeelle jäätyäni kun olin alkanut kerätä julkkisten nimikirjoituksia. Minulla oli kyllä kiire renkaanvaihtoon, joten teatterille tultuani kyselin kärsimättömänä missä Michael on. Kuulin, että hän oli juuri mennyt tauolle. Harmittelin, etten ehdi odottamaan. Yhtäkkiä Michael ilmestyikin paikalle ja antoi nimmarin ja yhteiskuvan.

Jälkikäteen poikani sanoi, että Michaelilla oli viinirypäleitä kädessä. Asiaa pohdiskeltuamme tulimme siihen tulokseen, että harmitteluni oli ilmeisesti kuulunut Michaelin taukotilaan saakka ja hän oli tullut ystävällisesti tervehtimään faniaan. Poikaani en ehtinyt viemään kotiin.