Silmät kannattaa suojata hyvin varsinkin keskikesällä, kun UV-säteily on voimakkaimmillaan.
Silmät kannattaa suojata hyvin varsinkin keskikesällä, kun UV-säteily on voimakkaimmillaan.

Auringon UV-säteily on voimakkaimmillaan keskikesällä. Suojaa silmäsi panostamalla aurinkolaseihin, joissa on 100-prosenttinen UV-suoja.

Ultraviolettisäteily on haitallista silmille, koska se voi kasvattaa kaihin riskiä. Kaihi on normaali iän aiheuttama silmämuutos, joka tulee kaikille, mutta UV-säteily nopeuttaa sen syntymistä, kertoo optikko Henna Agbonogieva Instrumentariumista. UV-säteily voi aiheuttaa myös silmänpohjan rappeumaa.

Haitallista UV-säteily on ohuelle silmänympärysiholle, joka on herkempää esimerkiksi palamiselle. Talvella UV-säteily voi aiheuttaa lumisokeuden eli sarveiskalvon tulehdustilan. 

Aurinkolaseissa tärkeintä on UV-suoja 

Silmän oma linssi eli mykiö estää UV-säteilyä hieman, mutta ei riittävästi. Agbonogieva suosittelee silmien suojaamiseen aurinkolaseja, joissa on 100-prosenttinen suoja UVA- ja UVB-säteilyä vastaan. Varmimmin tällaiset lasit saa optikkoliikkeestä.

UV-säteily on haitallista ohuelle silmänympärysiholle, joka on herkkä palamiselle.

Kaupoista saa pari kymppiä maksavia ”markettilaseja”, mutta niiden UV-suojaa on hyvin vaikea todentaa. Vaikka markettilaseissa olisi sataprosenttisen UV-suojan leima, näin ei kuitenkaan välttämättä ole, varoittaa Agbonogieva. 

”Kun silmien eteen tulee jotain tummaa, kuten tumma linssi, silmä reagoi niin, että pupilliaukko laajenee. Ja kun pupilli laajenee, enemmän UV-säteilyä pääsee silmän sisään. Siksi ei kannata käyttää markettilaseja, joissa on kyllä tumma linssi mutta ei ollenkaan UV-suojaa.” 

Ei kannata käyttää markettilaseja, joissa on tumma linssi mutta ei lainkaan UV-suojaa.

Optikkoliikkeestä ostettaessa kehyksen istuvuuden voi tarkistaa optikon kanssa. Kun lasit ovat oikean kokoiset ja ne on taivuteltu itselle sopiviksi, voidaan myös minimoida esimerkiksi linssien sivuilta tulevan säteilyn pääsy silmiin.

Siristeletkö runsaasti? Valitse tummat linssit

Kun valitset aurinkolaseja, kiinnitä UV-suojan lisäksi huomiota myös linssin tummuuteen, polarisaatio-ominaisuuksiin ja pinnoitteisiin. 

”Linssin tummuus on olennainen juttu siksi, että se liittyy häikäisyyn. Mitä häikäisyherkempi olet, sitä tummempi linssin tulee olla. Jos valitset vaaleammat linssit, joudut siristelemään enemmän”, kertoo Agbonogieva.  

Polarisoivat aurinkolasit poistavat heijasteita, jotka tulevat vaakapinnoilta, kuten veden tai lumen pinnalta tai märästä tiestä.

Pinnoitteet suojaavat linssejä naarmuuntumiselta ja estävät heijastuksia.

Erilaiset pinnoitteet taas tuovat aurinkolaseihin hyödyllisiä lisäominaisuuksia. Kovapinnoite lisää aurinkolasien käyttöikää, eivätkä lasit naarmuunnu niin helposti. 

”Jos taas aurinko tulee selkäsi takaa ja valo osuu aurinkolasin takapintaan, heijastuksenestopinnoite estää valon heijastumisen takaisin silmiisi ja kuolettaa valon auringonlasin pintaan”, sanoo Agbonogieva.

Hyödyttävätkö UV-suojatut piilolinssit?

Markkinoilla on myös piilolinssejä, joissa on 100-prosenttinen UV-suoja. Agbonogievan mielestä se on silmän kannalta parempi kuin ei mitään, mutta ei sellaisenaan riittävä suoja aurinkoa vastaan.

”UV-suojan sisältävät piilolinssit eivät suojaa silmänympärysihoa ja peittävät vain pupillin ja värikalvon.”

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”