Lukijan kirje: ”Viihdyn sinkkuna ja tykkään tehdä asioita yksin, mutta minulle tuputetaan seuraa”

Olen keski-ikäinen yksin asuva, eronnut nainen. Nautin tästä elämäntilanteesta. Minusta on ihanaa, että kotona on oma rauha ja vapaus.

Viihdyn omissa oloissani. Esimerkiksi kävely- tai pyöräilylenkille menen mieluiten yksin. Olen huomannut, että joitakin lähipiirini ihmisiä tämä yksin oleminen ja yksin tekeminen ärsyttää.

Eräs kaverini harmittelee, jos en pyydä häntä mukaan lenkille. Toisella on tapana suunnitella asioita, joita voisimme yhdessä tehdä. Usein hän ei edes kysy minun mielipidettäni ja sitten kiukuttelee, kun en tee hänen suunnitelmiensa mukaan.

Joillakin kavereillani on jonkinlainen tarve saada minulle mies.

Joillakin kavereillani on jonkinlainen tarve saada minulle mies. Vaikka olen suoraan sanonut, että sinkkuna on hyvä olla, silti he vain toistelevat, että kyllä se mies olisi hyvä löytää. Olen ollut naimisissa ja se suhde oli melko haastava. 

Nautin kyllä ihmisten parissa olemisesta ja olenkin paljon liikkeellä. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että liiallinen sosiaalisuus väsyttää ja palautumiseen menee enemmän aikaa kuin ennen. Välillä minua ihmetyttää, miksi mukavatkin asiat, kuten ystävien kanssa vietetty aika ja harrastukset, voivat väsyttää. Niin tai näin, kunnioitan tätä tarvettani lepoon.

Miksi en saisi elää ja tehdä siten kuin on itselleni parasta?

Kaikki eivät tätä ymmärrä. En jaksaisi selittää uudestaan ja uudestaan, että nautin yksin tekemisestä. Miksi en saisi elää ja tehdä siten kuin on itselleni parasta? Miten saisin ystäväni ymmärtämään tilanteen? 

Lonely rider

Millaisia ajatuksia kirje herätti? Kirjoita ajatuksiasi alla olevaan kommenttikenttään tai lähetä meille sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Käsittelemme vastauksia ja yhteystietoja luottamuksellisesti. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja ja muita palkintoja.