Tintun ja Kaukon häät 2.8.1980

Pikkusen paljon ihana hääpäivä oli meillä kakskytyks vuotiailla. Olimma -ja olemma vieläki- niin onnellisia, ko olimma just toisemma löytänhet.
Meijät vihki minun isä Sodankylän ikivanahassa (v. 1689) kirkossa. Vierhaina oli ennimäkshen meijän sukulaisia, ko niitoli nii paljo. Muutama ystävä oli kyllä mukana.
Hääjuhulat oli meillä kotona. Ei tanssittu eikä mikhän juoma (muutaku kaffe ja tee ja maito) virrannu. Mukavaa oli. Tunnelma oli välhin harras, mutta niin riemullinen ja iloinen.
Met nuoret, rohkiat ja rakastunhet olimma ostanhet vaihepyörät mieheni siskon lainarahoilla. Siispä hyppäsimmä pyörien selekhän ja lähimmä kohti pohojosta, Inaria. Pokan huonon tien kautta pyöräilimmä Kittilhän ja siitä Enontekiön Kuttashen siskoni luokse. Kymmenessä päivässä olis mittarhin tullu, jos semmonen olis keksitty, yli 800 km. Paras häämatka ikinä. Pyllykhän ei ollu meillä kummallakhan yhthän hättää kärsimässä. Saimmahan toisiltamma hellintä hoitoa. Taivhallinen varjelus oli totisesti matkassa ja liuta Luojan enkeleitä.