Marjan Kuksa
14.9.2011
klo
22:51
Saimme mieheni kanssa visakoivukuksat häälahjaksi uudenvuoden aattona v 1988. Kuksa on palvellut päivittäin lähes 23 vuoden ajan. Sen aromikkaasta mausta on nautittu yhdessä mieheni kanssa aamukahvit ja iltakahvit, viikonloppuisin ja arkena. Kahvassa on ollut poronluusta koriste, joka on siis vuosien myötä kovassa käytössä pudonnut ja hukkunut, mutta käyttöä se ei ole haitannut.
Kuksaa ei ole turhaan tiskattu. Vain silloin tällöin huuhdottu kylmällä vedellä, jotta elämän jäljet näkyisivät ja aromi vahvistuisi...