Alakulo kuuluu elämään, mutta jos apeus jatkuu pitkään tai väsymys ei parane nukkumalla, pysähdy ja selvitä sen syy. Psykiatrian professori Jarmo Hietalan mukaan hyvä aikaraja on kaksi viikkoa.
Kesän tullen luonto on kauneimmillaan, mutta moni haluaisi vain nukkua. Aamulla väsyttää niin, että tekisi mieli jäädä sänkyyn.
Heti ei tarvitse huolestua. Väsymystä lisäävät monet fyysiset asiat: kesän tullen valon määrä voi sekoittaa aivojen välittäjäainemekanismit niin, että olo on voimaton. Tällaiseen väsymykseen auttaa usein se, että syö vitamiineja ja lepää.
Alakuloa voivat selittää myös elämän vaikeudet: työuupumus, ero, suru tai muu haastava tilanne.
Mutta jos alakulo vain jatkuu ja hyvät hetket alkavat olla vähissä, pysähdy.
Moni huolestuu liian myöhään
Psykiatrian professori Jarmo Hietala Turun yliopistosta sanoo, että selittämätön väsymys ja alakuloisuus kannattaa ottaa vakavasti jo parin viikon jälkeen vakavasti.
"Tilanteesta kärsivä saattaa huolestua turhankin myöhään. Moni saattaa ajatella, että oireet menevät ohi itsestään."
Hietalan mukaan on viisainta selvittää ajoissa, mistä paha olo johtuu.
Seuraava askel saattaa nimittäin olla sairaudeksi luokiteltava masennus. Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja yli puolella heistä se uusiutuu.
Masentunut näyttää laiskalta
Jarmo Hietala tietää, että usein on hankala sanoa, johtuuko huono olo masennuksesta vai onko se oireilua, joka ehkä menee itsestään ohi.
Uupumuksen ja masennuksen oireet ovat samankaltaisia. Työssä uupunut kyynistyy, hänen voimavaransa vähenevät ja ammatillinen itsetunto heikkenee.
Masentuneella on mieli maassa enimmän aikaa, häntä väsyttää poikkeuksellisen paljon ja aiemmin kiinnostaneet asiat muuttuvat yhdentekeviksi.
Oireet eivät välttämättä näy ulospäin.
"Masentunut ei jaksa jatkaa harrastuksissaan. Kotona tuntuu, ettei hänellä ole voimia tehdä mitään."
Läheisistä saamattomuus voi näyttää laiskottelulta. Riitojahan siitä tulee.
Ihminen, joka on vakavasti masentunut, ei kuitenkaan pysty ottamaan itseään niskasta kiinni, vaikka läheiset sellaista vaatisivat. Osa oireista ei välttämättä edes näy ulospäin.
Masennusta ei voi nukkua pois
Hietalan mielestä elämään kuuluvan alakulon ja sairauden erottamiseksi on olennaista huomata, onko ihminen muuttunut aivan erilaiseksi kuin ennen.
Sairaudesta voi kertoa se, että väsymys ja alakulo vain jatkuvat.
Masennus vaatii jo keskivaikeassa vaiheessa ammattiapua ja tilanteen tarkempaa selvittämistä. Masennusväsymys ei parane lepäämällä.
Oireista pitäisi päästä kokonaan eroon.
"Jos oma apu ei riitä, terapia on yleensä hyväksi. Lääkkeistäkin voi olla apua."
Vaikka masennus lievenee, ihmiselle voi jäädä siitä lieviä oireita, kuten alavireisyyttä tai nukahtamisvaikeuksia. Koska nekin lisäävät riskiä pudota uudestaan syvälle, masennusoireista pyritään Hietalan mukaan pääsemään aina hoidolla kokonaan eroon.
Tee asioita, jotka tuottavat iloa
Alavireisyyttä ja masennuksen oireita voivat aiheuttaa myös fyysiset sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai uniapnea. Lääkäri voi kartoittaa niitä. Jos kyse on työuupumuksesta, työterveyshuolto voi selvittää, pitäisikö työoloissa muuttaa jotakin.
Olo voi parantua silläkin, että pyrkii pitämään kiinni säännöllisestä uni- ja päivärytmistä. Uniongelmiin kannattaa hakea apua.
Aloita siitä, mihin on helpoin vaikuttaa.
Jarmo Hietala kannustaa alakuloista tekemään asioita, jotka tuottavat mielihyvää: etenkin liikunta parantaa tutkitusti mielialaa.
"En luottaisi pelkästään omega3-rasvahappoihin, D-vitamiiniin ja vastaaviin. Niiden tehosta on melko vähän näyttöä, joskaan haittaa niistä ei ole."
Paranemisen tueksi kannattaa kokeilla korjata ensin sitä, mihin on kaikkein helpointa vaikuttaa.
Jos lepo auttaa väsymykseen, ei tarvitse huolestua. Sen sijaan kannattaa levätä.
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14/2015.
