Parisuhde ei aina ole sinkun päämäärä. Yksin voi olla ihan ihanaa.
Sinkku ei tarkoita yksinäistä.
Olen se kaveripiirini tyyppi, jolle ei tarvitse lähettää avec-kutsua. Seurustelin viimeksi seitsemäntoista vuotta sitten. Sen jälkeen minulla on ollut muutamia parin kuukauden tapailusuhteita, joista ei ole kehittynyt sen kummempaa.
Yksinäinen en ole. Minulla on vilkas sosiaalinen elämä. Kun huvittaa, menen ystävän luokse kahveille tai soitan siskolle, joka asuu parinsadan metrin päässä. Saatan myös sen kummemmin suunnittelematta lähteä sadan kilometrin päähän tapaamaan veljeäni. Lisäksi ramppaan rokkikeikoilla ulkomailla saakka. Ystäviä on vähän joka puolella.
Esikuvani on kahdeksankymppinen Aino-tätini, joka on ollut sinkku koko elämänsä. Hänen kanssaan olemme puhuneet, että yksin tästä maailmasta lähdetään kuitenkin.
Itsenäisyys on upeaa.
Teen kuormittavaa vuorotyötä ja olen aina asiakkaiden saatavilla. Kun tulen kotiin, tahdon olla hiljaa. Kuuntelen lempimusiikkiani juuri niin kovaa kuin haluan, enkä ole kenellekään vastuussa siitä, jos jääkaappi on tyhjä. Joskus jumitun sohvalle pelaamaan kännykkäpeliä pariksi tunniksi ihan hyvällä omallatunnolla.
En halua ketään rutiinejani häiritsemään. Olen iloinen omista rahoistanikin: kukaan ei rupea määkimään, jos hankin heräteostoksena parinsadan euron farkut.
Joskus tutut huolehtivat, miten pärjään, kun olen kipeä. Se on minusta ihan naurettavaa. En kestäisi, jos joku höösäisi ympärilläni, kun sairastan. Vaihdan itse renkaat ja lamput. Monelle miehelle itsenäisyyteni on varmaan pelottavaa, mutta sen takia en suostu esittämään avutonta.
Sinkullakin voi olla seksielämä.
Totta kai kaipaan toisinaan jonkun kainaloon ja toisen ihmisen kosketusta. Vaikka minulla ei ole seurustelusuhteita, olen nauttinut seksisuhteista. Aina ne eivät kuitenkaan ole tarpeeksi simppeleitä: tunteet sotkeentuvat usein peliin, vaikka muuta suunniteltaisiin.
Iän myötä motivaatio seksisuhteisiin laskee ja niiden ylläpito alkaa tuntua työläältä. Nuorempana olin paljon aktiivisempi.
Tyhjä koti on ihana.
Tiesin jo nuorena, etten halua lapsia. Naisten äitiyshaaveista puhutaan aina, miesten harvemmin. Moni mies tietää kuitenkin haluavansa isäksi. Useampi suhdeviritelmistäni on tyssännyt siihen. En ole voinut luvata kenellekään, että haluan tulevaisuudessa lapsia. Olisi väärin roikottaa toiveikasta kumppania turhaan mukana ja riistää tältä perheen mahdollisuus.
Pidän kyllä lapsista. Peuhaan siskon lasten kanssa. Laitamme heidät pulkkaan ja lähdemme yhteiselle iltalenkille. Olen onnekas, koska minulla on myös neljä kummilasta, joista kahden synnytyksessä olen ollut mukana.
Jos minulla olisi omia lapsia, luulen etten jaksaisi olla samalla tavalla läsnä. Lasten kanssa on aina kivaa, mutta yhtä kiva heidät on palauttaa omiin koteihinsakin.
Voi olla, että en ole aina sinkku. Saattaahan joku kolahtaa vaikka kuusikymppisenä. Jos seurustelisin, tahtoisin olla hyvä kumppani. Siksi en helposti lähde suhteeseen. On vapauttavaa, että kotona ei ole toista ihmistä odottamassa.
