Runo nimeltä MERI (90/172)

MERI
Minä olen meri suuri
yksin rannatonna
peilinä heijastan sulle

Sinä tulet tuulissasi
väreilet tyyntä pintaa
puhallat ikävästä

Minä ilosta laineita lyön
pärskytän kivikoille
lemmestä läiskytän vettä

Sinä tulet kirkkain silmin
luottamuksen laineille
onnesta iltaasi itket

Minä kuiskaan karikoille
rakkaille rannoilleni
sydämesi saarelle saatan

Sinä taivut tuulissasi
myrskyissäsi laannut
merelleni onnen annat

Veli Huovinen