Ilo (165/172)
klo 15:40 | 11.6.2017
Ripaus suomalaisuutta, kaukaa kotoa.
Pienessa maalaiskylassa, ainoana sielta.
Ja se kielimuuri.
Vasyttaa ymmartaa ja tulla ymmarretyksi.
Joka ilta niin puhki.
Mutta postinkantaja, ilon tuoja.
Huomaa hymyni,
kun ojentaa uusinta KK:a.
Istahdan Muumimukin kanssa iltapaivan aurinkoon,
tai varjoon paivanvarjon alle.
Joskus istun parvekkeella.
Pysyn ajassa, vaikka olen kaukana.
Saan iloa. Luen kohtaloita.
Saan uusia ideoita.
Silloin, lukiessa, olen iloinen
ulkosuomalainen taalla kaukana
pienessa maalaiskylassa.
