Mieheni on minua vanhempi, ja hän on alkanut ottaa eräänlaisen isä–tytär-suhteen minuun.
Olen ollut pitkään naimisissa. Nyt olen havahtunut siihen, että suhteemme ei enää ole tasa-arvoinen. Mieheni on minua vanhempi, ja hän on alkanut ottaa eräänlaisen isä–tytär-suhteen minuun.
Pidän kyllä siitä, että mieheni on huolehtivainen, ja hän hoitaa monia käytännön asioita minua paremmin. Yhä useammin kuitenkin saan kuulla häneltä arvostelua ja jopa nimittelyä.
Olen herkkä ja vetäydyn helposti kuoreeni, sillä en halua riitaa. En myöskään tahtoisi pahoittaa mieheni mieltä hänen ikänsä vuoksi. Nyt olen kuitenkin alkanut tuoda omia mielipiteitäni esille. Saatan suorastaan rähistä miehelleni.
Tilanne menee aika nopeasti ohi, ja sitten olemme jonkin aikaa niin kuin ennenkin. Mieheni osaa toisinaan myös pyytää anteeksi ilkeitä sanojaan, mutta joskus hän ei edes huomaa, mitä on päästänyt suustaan.
En halua vaivata näillä asioilla aikuisia lapsiamme. Mietin itsekseni, olenko alistettu tai mieheni armoilla. Mitä minun tulisi tehdä tässä tilanteessa, että elämämme helpottuisi?
Vaimo vai tytär?