Kun lukio alkoi, Alissa Mettälä ymmärsi, että vanhojenpäivämekon hankkiminen voi olla hänen perheelleen liian kallista. Lopulta löytyi lahjoitusmekko, joka nyt jatkaa matkaansa, jotta jonkun toisenkin unelmapäivä toteutuisi.
Paketti tuli postista Alissa Mettälän, 18, kotiin Nokialle ennen joulua. Paketissa oli Alissan vaaleanpunainen unelma.
”Kun laitoin mekon päälleni, tuntui uskomattomalta. Että onko tämä todella mun.”
Alissa oli haaveillut vanhojentansseista kymmenen vuotta, ekaluokkalaisesta.
”Nokialla on perinne, että lukion toisella luokalla olevat kiertävät ala-asteen kouluja vanhojenpäivänä. Joka vuosi ihailin niitä mekkoja ja tansseja ja mietin, että voi kun joskus pääsisin itse tanssimaan.”
”Lukiossa opiskelu oli kalliimpaa kuin olimme kotona luulleet.”
Kun lukio alkoi, vanhojenpäivistä puhuttiin jo ensimmäisenä syksynä. Alissa ei niistä paljon puhunut.
”Olin alkanut ymmärtänyt, että en ehkä pysty osallistumaan vanhojenpäivään. Lukiossa opiskelu oli kirjojen ostamisen vuoksi kalliimpaa kuin olimme kotona luulleet, ja sitten piti ostaa vielä laskin ja kannettava tietokone. Meillä oli talous tiukoilla. Äidilleni on tehty selkäleikkauksia, ja niiden jälkeen hän on ollut työttömänä. Isän uusperheessä on paljon lapsia eikä mitkään isot tulot.”
”Jos saan mekon, annan sen eteenpäin”
Alissa etsi netistä käytettyjä vanhojenpäivämekkoja, mutta niidenkin hintapyynnöt olivat lähellä paria sataa euroa. Sitten hän löysi Instagramista Viivi Niemi -nimisen lukiolaisen laittaman kuvan. Kuvassa oli Alissan haaveiden vanhojentanssimekko ja teksti siitä, että se annetaan ilmaiseksi sellaiselle, joka sitä todella tarvitsee.
”Sanoin, että jos saan mekon, haluan antaa sen samalla tavalla eteenpäin sellaiselle, joka ei muuten voisi osallistua päivän viettoon.”
”Kirjoitin hänelle ja kerroin itsestäni ja perheestäni. Sanoin, että jos saan mekon, haluan antaa sen oman vanhojentanssipäiväni jälkeen samalla tavoin eteenpäin sellaiselle, joka ei muuten voisi osallistua päivän viettoon.”
Seuraavissa viesteissä Alissa lähetti mittoja itsestään. Ennen joulua paketti lähti postiin Helsingistä.
Mekko oli täsmälleen sopiva.
”Vaaleanpunainen on juuri lempivärini. Mekko oli sellainen, jollaisen olisin halunnut, vaikka olisin saanut vapaasti valita. Mekon 'timantit' olivat todella kauniit.”
”Haluan pelastaa jonkun muun päivän”
Vanhojenpäivän aamuna helmikuussa Alissa teki itse kampauksen ja meikin. Kolmella eurolla kirpputorilta löytyneet kengät sopivat hyvin yhteen vanhojentanssimekon kanssa.
Oli Alissan vuoro olla se, joka oman lukion lisäksi tanssi parinsa kanssa neljällä ala-asteella.
”Päivä oli ihana, ikimuistoinen. En kompuroinut, ja parinikin oppi tanssit, vaikka välillä pelkäsimme molemmat, että ei opi.”
Muutama viikko vanhojenpäivän jälkeen Alissa laittoi Instagramiin ja Facebookin vanhojenpäiväkuvansa ja ilmoituksen:
Annetaan kuvan mekko! Sain itse tämän mekon lahjoituksena perheeni huonomman rahatilanteen vuoksi. Lahjoitan tämän mekon sitä todella tarvitsevalle, sellaiselle, joka ei ilman tätä lahjoitusta pystyisi mekkoa hankkimaan.
”Haluan pelastaa jonkun toisen vanhojenpäivän, niin kuin minulle tehtiin.”
”Voi tuntua pahalta, että pystyn auttamaan vain yhtä. Toivon, että muut lähtisivät mukaan tähän samaan.”
Viestejä on tullut viikossa noin 50. Viestin lähettäjien joukossa on useampi sellainen, jolle Alissa haluaisi vanhojentanssimekon lahjoittaa.
”Voi tuntua pahalta, että pystyn auttamaan vain yhtä. Toivon, että muut vanhojentansseja tanssineet lähtisivät mukaan tähän samaan.”
Moni on halunnut ostaa mekon, mutta Alissa ei sitä myy.
”En ota mekosta rahaa. Se ei tuntuisi oikealta.”
Etsimme muita hyvää mieltä jakaneita tai hyviä tekoja vieraille tehneitä. Oletko itse tai tiedätkö muita hyvän mielen tuojia? Kiitos, jos kerrot! Voit lähettää viestin Kodin Kuvalehden toimitukseen osoitteeseen ulla.ahvenniemi@sanoma.com
