Kun tyttäret lähettävät tuotantoeläinten huonoja oloja kuvaavan videon, siinä on tehoa.
ELÄMÄ ON VAARALLISTA siihen asti, kunnes se loppuu. Tässä iässä takana on vuosia enemmän kuin edessä. Jotta edessä olevaa aikaa saisi venytettyä, on otettava huomioon vaaratekijät. Vältettävien aineiden, tekemisten ja tekemättä jättämisten lista kasvaa koko ajan.
Elimistö ei anna hairahduksia anteeksi samoin kuin nuorempana. Iän myötä lisääntyy riski korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen, keuhkosyöpään, munuaistautiin, keuhkoahtaumaan, eteisvärinään, paksusyöpään ja dementiaan – muutamia mainitakseni. Etenkin, jos liikkuu vähän ja paino nousee. Siitä on itsellänikin kokemusta. Tutkimuksia ei tarvita, vaan silmämääräinen vilkaisu riittää.
”Tietoa on paljon, mutta vielä pitäisi ymmärtää, mikä on oikeaa ja mikä väärää.”
Ruokailutottumukset täytyy arvioida uudelleen. Tietoa on paljon, mutta vielä pitäisi ymmärtää, mikä on oikeaa ja mikä väärää.
Ihminen poimii yleensä helpoiten sellaisen tiedon, mikä tukee omia ajatuksia. Jos on salaa sipaissut leivän päälle voita, ja Waipahun yliopiston tohtori A. Smithin johtama intuitiivinen tutkimusryhmä osoittaa, että voi onkin terveellistä, siihen on helppo uskoa. Silloin saa hyvällä omallatunnolla jatkaa voin syömistä ja kumota mielessään väitteen, että tyydyttyneillä rasvoilla olisi jotain tekemistä sepelvaltimosairauksien kanssa.
TARKKANA ON OLTAVA, kun lähtee niinkin vaaralliselle matkalle kuin ruokaostoksille. Omat valinnat nimittäin näyttävät mallia myös jälkikasvulle.
Meillä tosin tilanne on kääntynyt jo päinvastoin. Tyttäret neuvovat isäänsä ja saattavat kritisoida tämän valintoja. Joskus ehkä aiheestakin.
Tyttäret lähettävät perheemme Whatsapp-viestiryhmään hurjaakin valistusasiaa. Täytyy myöntää, että eläinten huonoja oloja kuvaavat videot vievät tietoa eteenpäin tehokkaasti. Eettisistä aiheista onkin meillä riittänyt hyviä keskusteluja.
”Isä joutuu välillä tiukille.”
On hienoa, että nuoret tekevät valintojaan terveysnäkökulman lisäksi eettisesti kestävällä periaatteella ja osaavat vielä perustella valintojaan. Isä joutuu välillä tiukille, jos ei löydä sopivia vasta-argumentteja omille ostoksilleen.
VEGAANIKSI MINUSTA EI OLE. Tätäkin kirjoittaessani olen lähdössä merelle pilkille, ehkäpä kevään viimeiselle. Kalastus on verissä.
Saalista ei aina tule, eikä se edes ole pääasia. Istuminen hiljaisuudessa luonnon tapahtumia seuraten laskee verenpainetta ja lisää psyykkistä hyvinvointia taatusti sen verran, että mahdollinen rytmihäiriö tai aivoinfarkti siirtynee joka kerta useammalla viikolla.
Ja jos äkkilähtö sattuisikin tulemaan kesken kalareissun, niin mikäs sen hienompaa. Se on aina parempi vaihtoehto kuin tuijottaa vuodesta toiseen vuodeosaston kattoa ja nauttia syötettynä keskuskeittiön terveellisiä ruokia.
