
Kadoksissa: päivitetty versio minusta.
Olin viikonloppuna 40-vuotisjuhlissa. Vieraiden joukossa kiersi täytettävänä lapsuuden Ystäväni-kirja.
Kysymykset olivat tuttuja. Silmien väri ja hiusten väri (painoa en enää kertonut). Harrastukseni-kohtaan kirjoitin vikkelästi ”lukeminen” ja siirryin miettimään lempiruokaa.
Vasta aamulla iski morkkis.
Olen aina ollut lukutoukka. Olen soutanut mökillä veneellä hyttysiä pakoon, heittänyt ankkurin pohjaan ja lukenut kirjoja kunnes olen palanut. Olen lukenut aikaiset aamut ja myöhäiset illat ja joka joulu saman kirjasarjan yhä uudestaan.
Siitä vain on aikaa noin 20 vuotta.
Viime vuosina olen lukenut lähinnä illalla hampaita pestessäni. Se tuntuu olevan päivän ainoa rauhallinen lukuhetki. Seuraavassa hetkessä nukahdan.
Toisaalta, reikiä nolla. Lukeminen kannattaa aina.
Ulla Ahvenniemi, toimittaja
Ps. Onneksi on loistavia kirjablogeja, niin kuin toimituksemme Marin Kirjasieppo. Kun luen mitä Mari on lukenut ja ajatellut, tuntuu kuin minäkin olisin lukenut ja ajatellut. Eilen suosittelin kaverilleni Toni Morrisonin Koti-romaania. Se oli Kirjasiepon ja siis myös minun mielestäni mestarillinen.