Harvinaisen rauhallinen hetki alakerran olohuoneessa. Elias (vas.) ja Amos malttoivat istua kuvaushetken paikoillaan.
Harvinaisen rauhallinen hetki alakerran olohuoneessa. Elias (vas.) ja Amos malttoivat istua kuvaushetken paikoillaan.

Espoolainen lapsiperhe päätyi kodissaan rennon rohkeisiin ratkaisuihin. Pinnat ovat valkoisia ja pojat saavat vaikka pelata sählyä olohuoneessa.

Harhautus, tarkka tähtäys ja verkko heilahtaa! Seitsemänvuotias Elias tuulettaa vielä maaliaan, kun kuusivuotias pikkuveli Amos juoksee jo pallon kanssa toiseen päähän kenttää. Eli olohuonetta.

Sählymatsi on käynnissä espoolaisessa rivitalossa. Yksivuotias Morris ei ihan vielä pysy veljien perässä.

Vanhemmat Henriikka ja Lauri Puolanne ovat panostaneet siihen, että arkiseen hauskanpitoon on tilaa: kodissa on kaksi olohuonetta. Yläkerrassa katsotaan televisiota, luetaan, pelataan iPadillä ja loikoillaan sohvilla. Alakerran arkiolohuone muuttuu sisäpelikaudella sählykentäksi lähes päivittäin.

Yläkerran olohuoneen vastakkain asetetut sohvat ovat perheen yhteinen mielipaikka. Massiivinen pöytä tuo sopivasti rosoa sisustukseen. Sen pinta ei helposti kärsi vauhdikkaassakaan leikissä
Yläkerran olohuoneen vastakkain asetetut sohvat ovat perheen yhteinen mielipaikka. Massiivinen pöytä tuo sopivasti rosoa sisustukseen. Sen pinta ei helposti kärsi vauhdikkaassakaan leikissä

"Aiemmin vietimme enemmän aikaa yläkerrassa. Alakertaa on alettu käyttää enemmän, kun pojat ovat kasvaneet. Arkiolohuone on hyvä paikka vauhdikkaisiin leikkeihin", kertoo Henriikka.

Pöydät siirretään sivuun poikien pallopelien, painin ja majanrakennuksen ajaksi. Pudonneita tauluja on naputeltu jo moneen kertaan takaisin seinälle.

Piiloon kaappeihin

Pojat pitävät huolen siitä, että kodissa on säpinää ja harrastusten vuoksi myös paljon urheiluvarusteita. Kaaosta ei kuitenkaan synny, sillä kaikelle on paikkansa ja Henriikka on innokas siistijä.

Henriikka ja Lauri arvostavat sitä, että koti on ojennuksessa. Kun he muutama vuosi sitten ostivat asunnon, säilytystarpeet mietittiin perinpohjin ja remontti tehtiin sen mukaan. Kaikkia kalusteita ei löytynyt kaupasta valmiina, joten ne tilattiin mittatilaustyönä.

Selkeä ruokailutila kylpee luonnonvalossa. Harmaa nukkamatto suorastaan imaisee leivänmurut sisäänsä. ”Siksi se on yllättävän hyvä ratkaisu ruokapöydän alla”, Henriikka sanoo.
Selkeä ruokailutila kylpee luonnonvalossa. Harmaa nukkamatto suorastaan imaisee leivänmurut sisäänsä. ”Siksi se on yllättävän hyvä ratkaisu ruokapöydän alla”, Henriikka sanoo.

"Vanha keittiö oli täysin toimiva, mutta halusimme päivittää sitä hieman. Puuseppä Veijo Jaakkola teki isot liukuovet, joiden taakse saatiin paljon säilytystilaa", Henriikka kertoo.

Keittiössä vanha, massiivinen saareke korvattiin kevyellä tasolla. Mikroaaltouuni ja viinikaappi kätkettiin kaapistoon. Ruokapöydän valkoista pintaa suojaa lasi.
Keittiössä vanha, massiivinen saareke korvattiin kevyellä tasolla. Mikroaaltouuni ja viinikaappi kätkettiin kaapistoon. Ruokapöydän valkoista pintaa suojaa lasi.

Kerrosten välinen kapea porrastasanne oli aiemmin hukkatilaa. Puuseppä valmisti tasanteelle työpisteen seinäkaappeineen. Työhön liittyvät tavarat saa kaappeihin, ja tila pysyy siistinä.

Porrastasanteella sijaitsevan työpisteen toteutti puuseppä sisustussuunnittelijan piirustusten mukaan. Kokonaisuus näyttää kevyeltä, koska kalusteet on asennettu seinälle.
Porrastasanteella sijaitsevan työpisteen toteutti puuseppä sisustussuunnittelijan piirustusten mukaan. Kokonaisuus näyttää kevyeltä, koska kalusteet on asennettu seinälle.

Lauri iloitsee siitä, että säilytysratkaisut toimivat urheilullisen perheen arjessa.

"Perusvarustukseemme kuuluu useampi lätkäkassi ja nappulakenkä. Arvatenkin varusteita tulee lisää, kun Morris seuraa veljiensä ja isänsä jalanjälkiä."

Mainiot neliöt

Lauri haikailee vielä yhden makuuhuoneen perään, mutta Henriikan mielestä asunnon kahdensadan neliön asuintilat toimivat hyvin. Yläkerrassa kaikki on lähekkäin: makuuhuoneet, olohuone ja avokeittiö.

Amoksen makuuhuoneen hauskat taulut on hankittu helsinkiläisestä Olkkari-liikkeestä. Puunaulakko on Tigerista. Seinien ”juuri oikea” farkunsininen väri löytyi Flamantin värikartalta. 51
Amoksen makuuhuoneen hauskat taulut on hankittu helsinkiläisestä Olkkari-liikkeestä. Puunaulakko on Tigerista. Seinien ”juuri oikea” farkunsininen väri löytyi Flamantin värikartalta. 51

Koko yläkerta kylpee luonnonvalossa. Suuri terassi tuo kesällä asuntoon vielä yhden olohuoneen lisää.

Alakerrasta löytyvät arkiolohuoneen lisäksi saunatilat ja kodinhoitohuone. Huoneet ovat yläkertaa hämärämpiä, koska alakerta on rakennettu osittain maan alle. Valaistusta on siksi mietitty sitäkin tarkemmin. Eteishallia valaisee valtava Muse-seinävalaisin, joka luo kauniin, pehmeän valon.

Asunto oli ostettaessa siistissä kunnossa, mutta värit ja tapetit uudet omistajat halusivat vaihtaa. Vaikka pariskunnalla on varma maku sisustuksen suhteen, he päättivät palkata ammattilaisen suunnittelemaan kokonaisuuden.

"Kun sisustussuunnittelijan ideoita yhdistettiin omiin ajatuksiimme, saimme kodista juuri sellaisen kuin toivoimme. Ammattilaisen käyttö säästi meiltä paljon aikaa", Henrikka muistelee.

Toivottu painajainen

Henriikan lempiväri on valkoinen, jota hän kutsuu rauhallisuuden väriksi. Asunto onkin sisustettu niukalla väriskaalalla. Asunnon vaaleuteen ryhtiä tuo muutama harkittu tehosteseinä. Lastenhuoneita piristää farkunsininen, ja käytävien päät on maalattu harmaiksi.

Henriikalle oli selvää, että hän haluaa hohtavanvalkoiset lattiat. Hyväkuntoinen tammiparketti maalattiin Betolux-maalilla valkoiseksi. Henriikka tietää, että valkoinen ei ole lapsiperheelle paras mahdollinen kodin yleisväri.

"Toisinaan se on pikemminkin painajainen!"

Henriikka rakastaa tyynyillä ja kirjaimilla sisustamista. ”Kirjainvillitys on tainnut jo vähän ampua yli, koska niitä on melkein joka huoneessa.”
Henriikka rakastaa tyynyillä ja kirjaimilla sisustamista. ”Kirjainvillitys on tainnut jo vähän ampua yli, koska niitä on melkein joka huoneessa.”

Valkoinen parketti on saanut iskuja, joita Henriikka paikkailee maalitussilla aina kun jaksaa.

"En kuitenkaan luopuisi valkoisesta lattiasta. Olen oppinut olemaan siisteyden suhteen rennompi. Jokaista tahraa ei voi välttää eikä lapsia koko ajan komentaa." 

Hänen mielestään valkoista väriä ei tarvitse lasten vuoksi hylätä. Säännöt auttavat.

"Kädet pestään myös, kun noustaan ruokapöydästä. Enkä siedä tahallaan sotkemista. Haluan asua valkoisessa kodissa jatkossakin."

Yläkerran olohuoneen avotakka henkii talon alkuperäistä 1960-luvun tyyliä. Henriikka kasasi lepakkotuolin takana olevan seinäkoristeen Vitran pienistä muovioksista, jotka on alkujaan tarkoitettu tilanjakajiksi.
Yläkerran olohuoneen avotakka henkii talon alkuperäistä 1960-luvun tyyliä. Henriikka kasasi lepakkotuolin takana olevan seinäkoristeen Vitran pienistä muovioksista, jotka on alkujaan tarkoitettu tilanjakajiksi.

Tyynyjen arvoitus

Pari suunnittelee isommat investoinnit kotiin harkiten. Lapsiperheeseen kertyy helposti liikaa tavaraa.

"Yritämme hallita tavaramäärää. Pidämme siitä, että kodissa on paljasta pintaa", Henriikka ja Lauri sanovat.

Aivan näin hyvässä järjestyksessä eivät lelut pysy Eliaksen huoneessa joka hetki, vaikka kaikelle löytyykin paikkansa. Eliaksen mielestä äiti on välillä liian tiukka siitä, että lelut ja vaatteet pitää korjata paikoilleen aina iltaisin.
Aivan näin hyvässä järjestyksessä eivät lelut pysy Eliaksen huoneessa joka hetki, vaikka kaikelle löytyykin paikkansa. Eliaksen mielestä äiti on välillä liian tiukka siitä, että lelut ja vaatteet pitää korjata paikoilleen aina iltaisin.

Yhden sisustuspaheen Henriikka kuitenkin tunnustaa. Hänen on vaikea vastustaa sisustustyynyjä.

"Rakastan tyynyjä ja teen heräteostoksia. Meillä taitaa olla jo yli 30 erilaista."

Poikia tyynypaljous ei haittaa lainkaan, päinvastoin. Välillä ne salaperäisesti katoavat.

"Me kerätään paljon tyynyjä ja peittoja. Sitten niistä rakennetaan maja!" Amos selittää.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 4/2014.

Koti: 1960-luvulla rakennettu rivitalo: 5 h + k + rt + sauna + khh, 200 m2.

Asukkaat: Henriikka, 37, ja Lauri Puolanne, 37. Pojat Elias, 7, Amos, 6, ja Morris, 1. 

Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”

Käsityöläisen kodissa joulutunnelma syntyy suvun vanhoista perinteistä ja valkoisista kukista.

Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.
Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.

Siniharmaa talo kohoaa jykevänä vanhojen puiden suojissa. Lumipeitteinen näkymä on kuin postikortista. Kirkkonummen Luoman kylässä sijaitseva talo on seissyt paikallaan yli sata vuotta.

Varhaisin tieto Ingvastin tilasta on jo vuodelta 1697. Alkuperäinen talo tuhoutui tulipalossa elokuussa 1863, ja nykyinen nousi pian sen tilalle.

Sisällä tuoksuvat joulukuusi ja hyasintit. Kaukana ovat päivät, jolloin pannuhuoneesta löytyi lattiasientä ja katosta tihkui vesi läpi.

Sellaisena parikymppinen Annina Pudas osti talon vanhemmiltaan.

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt."

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt. Alkukuukaudet jopa kannoin vedet naapurista", kertoo Pudas.

Työ tekijäänsä neuvoi, ja 1970-luvun kovalevyjen ja kiiltävien maalikerrosten alta paljastuivat hiljalleen peiliovet ja lattialankut. Vanhan talon kunnostamisesta, rakentamisesta ja käsityöstä tuli Anninan ja Sakari-puolison elämäntapa. Annina tekee verhoilijan työtään verstaassaan ja pienessä sisustusliikkeessään kodin naapurissa vanhassa navetassa.

Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.
Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.

Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.
Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.

Joulu saapuu vanhaan taloon

Kodin sisustuksessa yhdistyvät käsityö, laadukkaat materiaalit ja ajan patina. Kalusteet ovat Anninan isovanhempien ja muun suvun perintöä, lahjaksi saatuja, talosta löytyneitä ja vanhojen tavaroiden liikkeistä hankittuja. Vanhat esineet luovat kodikkaan ja hienostuneen tunnelman.

"Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa."

"Vanhoissa kalusteissa on sitä jotain, sillä ne on tehty käsityönä laadukkaista materiaaleista. Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa. Kankaaseen kannattaa siis panostaa ja vanhaa vaalia", Annina neuvoo.

Käsityöläisen kekseliäitä sisustusideoita näkyy kodissa siellä täällä. Pilkahdus leikkisyyttä rentouttaa vanhan talon tunnelmaa.

Yrittäjälle ja käsityöläiselle joulunalus on kiireistä aikaa. Jouluihmisenä Annina osaa kuitenkin nauttia jouluvalmistelujeista. Kynttilät ja glögi siivittävät puuhia ja piristävät pimeää vuodenaikaa.

Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.
Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.

Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.
Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.

"Lahjavalvojaiset pidän aina aivan itsekseni. On ihanaa paketoida ja kuunnella joululauluja kaikessa rauhassa muiden nukkuessa."

Vihreä ja valkoinen ovat Anninan jouluvärit. Punaista hän ei kaipaa.

"Ostan valkoisia hyasintteja jo hyvissä ajoin ennen joulua. Laitan lyhtyjä ulos, askartelen havuista kransseja ja -köynnöksiä. Joskus olen jopa kaivanut pihalta kielojuurakon ja saanut sen kukkimaan jouluksi."

Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.
Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.

Joulukuuset noudetaan Anninan äidin metsästä. Suuri kuusi koristellaan saliin aivan joulun alla. Kuistia, eteistä ja keittiötä somistavat pienet pöytäkuuset. Perheen lempikoristeet ovat matkamuistoja, keveitä lasipalloja ja itse askarreltuja paperikoristeita.

Anninalle oikea joulu syntyy perinteistä ja perheestä. Jouluaattoaamuna Annina, Sakke ja perheen pojat Elias ja Noa suuntaavat mummin luo joulupuurolle. Sitä Annina ei ole jättänyt väliin kertaakaan elämänsä aikana. Joulukirkon jälkeen perhe ajaa kotiin nauttimaan välipalaksi pasteijat ja glögit ja valmistelemaan illallista.

Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.
Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.

Tunnelma on korkeimmillaan aattona, kun perhe ja lähimmät sukulaiset kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen. Jokainen tuo tullessaan jotain: imellettyä perunalaatikkoa, hämäläistä pitoleipää tai joulukalkkunaa. Kaikkien mielestä parasta joulupöydässä ovat alkupalana nautittavat kalaherkut.

"Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

"Parhaimmillaan joulupöydässämme on ollut 21 syöjää. Saliin emme silloin mahtuneet, mutta järjestelimme navetalle kaikille paikat yhden pitkän pöydän ääreen. Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.
 

Fakta

Koti: Toistasataa vuotta vanha hirsitalo Kirkkonummella, 280 m².

Asukkaat: Verhoilijamestari Annina Pudas ja IT-konsultti Sakari Pudas sekä Elias, 22, ja Noa, 12.

Vaikeiden vuosien jälkeen Katja Pulkkinen uskoo tietävänsä, mistä syntyy aito joulun taika. "On joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia."

Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen puutalon pihamaalle. Lumiukot odottavat portilla porkkananenät tanassa ja pikkukivihampaillaan hymyillen.

Sisällä eteisessä odottaa konkreettisen lämmin tervetulotoivotus, korillinen villasukkia, joita taloon tulijat saavat vetää jalkoihinsa. Seinällä riippuu vanha luistinpari marjoilla ja havuilla koristettuna. Keinutuolin on vallannut omatekoinen tonttuarmeija. Keittiön pöydälle on rakennettu piparkakkukylä.

"Minusta on joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia", kertoo käsityöläinen ja sisustussuunnittelija Katja Pulkkinen, joka asuu talossa kolmen lapsensa kera.

Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.
Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.

Perheen joulu alkaa koristelaatikon esille nostamisesta jo lokakuussa. Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin. Lapset odottavat paketteja aina yhtä innoissaan. Kuusi koristellaan jo hyvissä ajoin uusilla ja vanhoilla koristeilla.

Vaikka sisällä näyttää siltä, että talo olisi seissyt sijoillaan vuosikymmeniä, sinne on kannettu ensimmäinen muuttokuorma vasta vuonna 2010.

"Tontissa ihastuttivat juuri asuinalueen idylliset Melukylä-maisemat. Valloittavaa tunnelmaa ei vain voinut ohittaa. Siksi sisustuskin varmaan sai vaikutteita menneestä ajasta", kertoo Katja.

Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin.

Vantaan Korsossa sijaitsevan omakotitalon hilpeän ajaton tunnelma on syntynyt uutta, vanhaa ja omatekoista yhdistelemällä. Katja on ahkera ompelija ja askartelija.

Vanhat pyyheliinat ja villapaidat on ommeltu sohvatyynyiksi. Sängynpeitteitä koristavat solmioista tehdyt ruusut. Huoneesta toiseen pääsee räsymattojen muodostamia polkuja pitkin.

Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.
Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.

Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.
Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.

Rankat vuodet herättivät muutoksiin

Vaikka talo ei ole vanha, sen tarina on pitkä eikä aivan mutkaton. Katja jäi kesken talonrakennuksen yksin lasten kanssa. Avioero astui voimaan muutama vuosi sitten.

Samoihin aikoihin eron kanssa perheen pojalla Eerolla todettiin etenevä lihassairaus. Kun Eero oli 3-vuotias, päiväkodissa huomattiin, ettei poika pysynyt toisten lasten perässä peleissä ja leikeissä. Hän oli oppinut kävelemään tavalliseen aikaan, mutta viihtyi leikki-ikäisenä enimmäkseen lattialla leikkimässä pikkuautoilla. Katjalle itselleen puhkesi nivelpsoriasis.

Sairastumiset ja ero veivät maton alta ja vähintään voimat rakentamisesta. Talon myynti ei kuitenkaan ollut vaihtoehtojen listalla. Katja kiittää isäänsä avusta rakennustöiden luotsaamisessa.

Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.
Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.

Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.
Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.

"Muutamat viime vuodet ovat olleet rankkoja. Olen saanut koota itseäni monta kertaa. Toisaalta elämän mylläkät ovat herättäneet tekemään tarpeellisia uudistuksia sekä naisena että äitinä", Katja miettii.

Yksi voimia antanut asia oli uudelleenkouluttautuminen sisustussuunnittelijaksi aikuisiällä.

"Minulle on ollut tärkeää luoda perheelleni paikka, jossa olemme turvassa ja rakkaiden ympäröimänä, vaikka ikäviäkin asioita tapahtuu. Kodit kertovat tarinaa asukkaistaan, eikä kahta samanlaista ole", kokoaa Katja.

Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.
Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.

Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.
Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.

Vaikeina hetkinä perhe ja ystävät ovat olleet Katjan suurin apu. Arjen pyöritystä jaksaa taas lisää, kun ystävä käy yllättäen imuroimassa kodin tai isovanhemmat kutsuvat lapsenlapsensa pienelle lomalle luokseen.

Eeron sairaus aiheuttaa pojalle ajan mittaan liikuntarajoitteita ja näkyy nykyään lihasten voimattomuutena. Hän liikkuu yhä kävellen, mutta portaat ovat hankalia ja pidemmillä matkoilla apuna on pyörätuoli. Vaikka sairaus rajoittaa liikuntakykyä, se ei estä liikkumista. Eero on innokas sähköpyörätuoli-salibandyn harrastaja.

Perheessä on voimaa

Katjan mielestä parasta joulussa on juhlan valmistelu yhdessä. Omena ei ole pudonnut kauas puusta, ja keittiössä puuhaa iltaisin innokas sisarusparvi. Veeran, 11, lempiharrastus on leipominen, joten askartelun lomassa saadaan tuoreita pipareita. Eero, 8, odottaa eniten kuusen koristelua, ja pikkusisko Siirin, 3, mielipuuhaa on piirtää tonttuja ja enkeleitä.

Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.
Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.

 

"Teemme lahjat useimmiten täällä omassa pajassa. Minä ompelen pehmeitä paketteja, ja lapset askartelevat kortteja ja koristeita. Veeran tekemiä karamelleja ei voi vastustaa. Yhdessä puuhaaminen on juuri sitä joulun taikaa", sanoo Katja.

Joulunpyhinä hulina vielä lisääntyy, sillä iso talo täyttyy isovanhemmista ja Katjan sisarusten perheistä. Katjan äiti tuo kahvipöytään kuuluisaa taatelikakkuaan, ja isä ottaa pakastimesta kesällä sitomansa saunavastan. Koko porukka on helppo innostaa laulamaan joululauluja. Jos sanat unohtuvat, keksitään itse uusia.

Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.
Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.

Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.
Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.

"Meidän joulukotiimme kaikki ovat tervetulleita. Jouluillan hämärässä, rakkaiden lähellä näiden seinien sisälle tuntuu kerääntyvän valtava voima", huokaa Katja.

"Silloin tajuan, että vaikeistakin hetkistä selvitään kyllä eteenpäin yhdessä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 21/2015.

Fakta

Asukkaat: Käsityöläinen ja sisustaja Katja Pulkkinen, 37, Veera, 11, Eero, 8, ja Siiri Pokki, 3.
Koti: Seitsemän huonetta ja keittiö, 247 neliötä, Vantaan Korsossa 2010 valmistuneessa omakotitalossa.

Dermatomyosiitti

Katjan, 37, joulukoti kaunistuu päivä päivältä: ”Rankkojen vuosien jälkeen joulun taika syttyy yhdessäolosta”

Mikäs lihassairaus on kyseessä, olisi voinut saada vertaistukea ja vinkkejä, sairauden kanssa pärjäämiseen ? Tuore inkivääri ja luonnonsienet, hyvää ravintoa, kalan lisäksi, jos ei allerginen. Lisäaineet ja kasvien torjunta-aineissa kasvatetut ruoat pois. Luomua tilalle, Suomen luonnosta.
Lue kommentti