”Tää on mun”, sanoo kissa.
”Tää on mun”, sanoo kissa.

Kissa on rehti eläin, joka kertoo aikeistaan hyvissä ajoin etukäteen. Valitettavasti sen henkilökunta yleensä ymmärtää huonosti sen kieltä. Toivottavasti tästä sanakirjasta on apua, kun seuraavan kerran yrität tulkita kissan sanomaa.

1 Häntäkieli

Häntä heiluu nopeasti = Kissaa ärsyttää.

Häntä heiluu verkkaisesti = Kissa suunnittelee seuraavaa liikettään tai keskittyy seuraamaan jotain kiinnostavaa.

Häntä pystyssä = Kissa on kiinnostunut, utelias ja itsevarma.

Häntä pörhistyy = Kissa on vihainen.

Häntä värisee = Kissa on innoissaan.

2 Korvakieli

Korvat etuviistossa = Kissa on rentoutunut, tutkii ympäristöään tai tervehtii ystävällisesti.

Korvat höröllään ja ilme keskittynyt = Kissa on aktiivinen ja valmiina toimintaan.

Korvat kääntyilevät 1 = Kissa kuulee äkkinäisen äänen ja kääntää korvat sen suuntaan. Kun ääni on tulkittu vaarattomaksi, se kääntää korvat taas eteenpäin.

Korvat kääntyilevät 2 = Kissa on epävarma. Se ei tiedä, pitäisikö tässä huolestua jostakin.

Korvat luimussa = Kissa pelkää ja valmistautuu puolustautumaan.

Korvat pystyssä mutta takaviistossa = Kissa on vihainen.

3 Kynsikieli

Kynsien teroittaminen = Pystysuoria pintoja raapimalla kissa merkkaa reviiriään. Pintaan jää hajumerkkejä varpaiden rauhasista.

Leipominen = Kissa on taantunut lapsuusmuistoihin. Se polkee sinua tassuillaan samalla tavalla kuin maitoa imevä kissanpentu, joka polkee emonsa nisiä stimuloidakseen maidontuotantoa. Leipomisen saa keskeyttää. Ei kissaemokaan sitä loputtomiin siedä.

Ihmisen tai eläinkaverin nuoleminen on kissalta äidillistä huolenpitoa.

4 Nuolukieli

Nuoleminen, ihmisen tai eläinkaverin = Äidillistä huolenpitoa.

Nuoleminen, jatkuva = Stressaantunut kissa voi nuolla turkkiaan niin paljon, että siihen tulee kaljuja läikkiä.

Nuoleminen, turkki = Nautinnollista ja välttämätöntä omasta hyvinvoinnista huolehtimista.

5 Purukieli

Näykkiminen = Kevyet puraisut kertovat rakkaudesta. Silti niitä ei tarvitse sallia, jos ne tekevät kipeää.

Pureminen, raivokkaasti = Tämä ei ole normaalia puhetta vaan käytöshäiriö, joka juontaa pentuajoilta. Kissa ylireagoi ärsykkeisiin, jotka pelottavat tai innostavat.

Kissa merkkaa sinut puskemalla, niin kuin se merkkaa kotisohvankin.

6 Puskukieli

Puskeminen = Kun kissa puskee ja hieroo suupieltään sinua vasten, se merkkaa sinut reviiriinsä kuuluvaksi. Samalla tavalla se merkkaa myös kotisohvan ja muut omat kotoiset nurkkansa.

7 Pissikieli

Pissailu 1 = Kun leikattu kissa alkaa pissata ei-toivottuihin paikkoihin, jokin on vinossa. Pissailevaa kissaa voi harmittaa esimerkiksi perheen uusi kissa, uusi lapsi tai uudenlainen hiekka laatikossa. Se voi myös olla kipeä.

Pissailu 2 = Leikkaamattoman kissan pissailu liittyy kiimakäyttäytymiseen.

8 Silmäkieli

Silmien laajeneminen = Kissa on valpas tai utelias.

Silmien siristäminen = Kun kissa katsoo sinua ja siristää silmiään, voit tulkita sen vaikka näin: Kaikki on hyvin. Olet ihan ok tyyppi. Peace, man.

Tuijottaminen 1 = Laajentunein silmin tuijottava kissa tuntee olonsa epävarmaksi, pelkää tai on uhmakas.

Tuijottaminen 2 = Silmiin tuijottava kissa haluaa sinulta jotakin. Ulkoilua? Välipalaa? Leikkihetken? Vain kokeilemalla se selviää.

9 Vartalokieli

Kyyristely = Kissa on stressaantunut ja haluaa piiloutua tai paeta. Jos pakotietä ei ole, se voi purra tai raapaista.

Köyry selkä, karvat pystyssä = Kissa on pelästynyt ja tekeytyy mahdollisimman suureksi mahdollisen uhkaajan silmissä. Se voi myös heittäytyä kyljelleen, jolloin kynnet ja hampaat ovat tehokkaasti päin vastustajaa. Voi se olla leikkiäkin: kissanpennut ja usein myös aikuiset kissakaverukset uhittelevat toisilleen samalla tavalla leikkiessään.

Kehrääminen voi joskus olla merkki pelosta tai kivusta.

10 Äänikieli

Kehrääminen 1 = Levollisena köllöttelevä ja kehräävä kissa on tyytyväinen.

Kehrääminen 2 = Myös pelokas tai kipeä kissa saattaa kehrätä rauhoittaakseen itseään.

Läähättäminen = Stressin merkki. Kissa ei tunne oloaan turvalliseksi.

Naukuminen, kysyvä = Mitä kiinnostavaa sinulla on käsissäsi? Menetkö jääkaapille? Oletko aikeissa ryhtyä piankin viihdyttämään minua? (Jotkut kissat jopa käyttävät samanlaista loppukiekaisua kuin englannin kysymyslauseissa!)

Naukuminen, vaativa = Nyt on pahan kerran pulaa ruuasta/ulkoilusta/huomiosta/jostakin muusta.

Naukuminen, vihainen = Lopeta heti tuo, mitä olet tekemässä! Anna minun olla rauhassa!

Sähinä, murina, sylkeminen = Näiden äänien syynä voi olla pelko, ärtymys tai viha, mutta viesti on kaikissa tapauksissa sama: Häivy!

Säksätys = Tiikerin saalistusvaistot ovat heränneet, silmien edessä liikehtivä saalis on äärimmäisen houkutteleva mutta harmillisen ulottumattomissa. Säksätyksen käynnistää yhtä hyvin ikkunassa pörräävä kärpänen kuin oksalla hyppelevä pikkulintu.

Lähteenä on käytetty kissankouluttaja Elina Väyrysen ja valokuvaaja Jan Nyströmin kirjaa Kissan aktivointi (Art House).

Vierailija

Mitä kissasi yrittää sanoa, kun se puskee sinua tai siristää silmiään? Tämä kissa–suomi-sanakirja auttaa lajien välisissä kieliongelmissa......

Ihan validia tietoa. Minua vain surettaa, että on olemassa kissanomistajia, jotka eivät näin perustavanlaatuisia lajityypillisiä eleitä osaa tunnistaa. Oma lemmikki joko inhimillistetään, tai sitten ajatellaan sen olevan "vain kissa", jolle ei voi opettaa mitään ja joka on jotenkin arvaamaton hyökkäilijä. Kissan eleiden ymmärtäminen ei paljoa vaadi, ja jos lemmikkiään kohtelee hyvin ja ymmärtää sen lajityypillistä käytöstä, ei tarvitse valitella ikävistä ylläreistä.
Lue kommentti
Odotettavissa jälleen: draamaa ja jännitystä! Kotiin takaisin palaa pian.
Odotettavissa jälleen: draamaa ja jännitystä! Kotiin takaisin palaa pian.

Monelle tämä on päivän paras uutinen: Kotiin takaisin -sarjan uusi kausi alkaa lokakuussa.

Kuulutko sinäkin meihin, jotka olemme nauttineet australialaisen tv-sarjan Kotiin takaisin aiemmista tuotantokausista ja odottaneet sarjan paluuta? Nyt odotukset täyttyvät: sarjan kuudes, ennen meillä näkemätön tuotantokausi alkaa Yle TV1:llä perjantaina 12. lokakuuta kello 17.10. Itselle sopivana aikana jaksoja voi katsoa Yle Areenan kautta.

Mukana Ash Parkin upeissa maisemissa ja kartanomiljöössä ovat tutut hahmot kuten onnelliset Sarah ja George, suvun matriarkka Elizabeth ja muut perheenjäsenet. Vuodet ovat vierineet, ja nyt tapahtumat sijoittuvat 1960-luvulle.

Lokakuu on pelastettu: tiedossa on kymmenen uutta jaksoa!

Kyytiin hyppääminen on helpointa sarjaa aiemmin seuranneille, mutta sarjan katsominen ensi kertaakaan ei ole hassumpi ajatus.

Päivän huonoin uutinen lienee se, että uuden tuotantokauden kerrotaan jäävän viimeiseksi. Mutta sitä ennen: lokakuu on pelastettu, kymmenen uutta jaksoa tiedossa!

Alla olevista kuvista voit palauttaa mieleesi roolihenkilöt. Kuvien alla voit äänestää myös, kuka heistä oli sinusta kaikkein ihanin!

Kysely

Heistä suosikkini on...

Kääpiösnautserimme Unto on pirteä 13-vuotias. Se rakastaa yli kaiken metsässä kulkemista.
Kääpiösnautserimme Unto on pirteä 13-vuotias. Se rakastaa yli kaiken metsässä kulkemista.

Yhtäkkiä huomasin, että meillä asuu 13-vuotias seniorikoira. Aistien heikkeneminen ja hitauden hyväksyminen on vaatinut asennemuutosta. Siinä auttoi yksi neuvo.

Edes kevätaurinko ja lumen alta paljastuneet hajut eivät saaneet koiraamme Untoa juoksemaan entiseen tapaan. Tarpeensa se kyllä teki, mutta muuten rakas kääpiösnautserimme lähinnä köpötteli ja pysähteli. Kymmenen minuutin lenkkiin alkoi mennä puoli tuntia ja enemmänkin. En olisi millään jaksanut herätä aamuviideltä vain sen takia, että koira hidasteli.

Kotona katsoin, kun Unto istuskeli pitkiä aikoja paikallaan katse kirjahyllyä tai eteisen kaappeja kohti. Talutushihnan nähtyään se saattoi juosta innokkaana vessan ovelle. Keittiössä Unto törmäili jalkoihimme eikä väistänyt uunin luukkua tai aukeavaa astianpesukonetta.

Missä haukku, miksi se kävelee?

Pihalla se ei kääntänyt päätään, kun huusimme perään. Jolkottelun ja hyppimisen sijaan se alkoi kävellä.

Haukkuminen loppui: oli ihan sama kulkiko vierestä koira vai ihminen, kirsu pysyi kiinni maassa eikä huomio herpaantunut. Pidimme ikkunoita auki, vaikka pihalla kirmasi lapsilauma. Unto pysyi hiljaa ja kuorsasi pedissään.

Se oli nukkumassa myös silloin, kun tulimme kotiin eikä noussut tervehtimään.

Unto oli täyttänyt 13, kun tajusimme: meillä asuu seniorikoira.

Köpöttelyä vanhuudenhöppänän tahtiin

Iän tuomien muutosten hyväksyminen on ollut yllättävän vaikeaa. Kun on vuosikausia reippaillut koiran kanssa pitkin metsäpolkuja, on turhauttavaa vain köpötellä ja seisoskella metsässä. On vaikea muistaa, ettei koiraa voi enää kutsua nimeltä, ja ettei komentamisesta ole mitään hyötyä. Sekin on ihan kummallista, että palloa heittäessä koira jää katsomaan pihaa hölmistyneenä eikä todellakaan tuo palloa takaisin.

Onneksi Unton kasvattaja antoi viisaan neuvon: ajatelkaa koiraanne kuin 90-vuotiasta vanhusta.

On hyvä herätä varhain, mutta ei lähteä liikkeelle liian nopeasti.

Aamuvarhaiset ulkoilutukset lopetimme saman tien. Nyt Unto herää seuraamaan, kun juon aamukahvia. Ruokansa syötyään se menee takaisin nukkumaan. Ulos se lähtee vasta muutaman tunnin kuluttua. Siinä vaiheessa yön jäykistämät jalat ovat jo vetreytyneet.

Iltapäivällä tyydymme lyhyempiin kävelyihin ja annamme Unton haistella mahdollisimman paljon ja ihan vain seisoskella. Mies kuuntelee samalla podcasteja, itse yritän nauttia pysähtymisestä.

Emme anna Unton ulkoilla vapaana, koska se vaikuttaa olevan umpikuuro. Ostimme huomioliivin, jonka taakse kirjoitimme tussilla puhelinnumeron. Se on sitä varten, jos Unto sattuisi karkaamaan eikä osaisi enää kotiin.

Suuri kaipuu syliin, aivan kuten pentuna

Iltaisin otamme Unton syliin nukkumaan. Se kaipaa selvästi kosketusta, ja tykkää kun sitä silitetään. Kasvattajan mukaan tämä on yksi vanhuuden selvimmistä merkeistä: koira kaipaa sellaista turvaa ja läheisyyttä, jota se tottui saamaan pentuna.

Unto on ystävällinen ja pirteä. Aina välillä se haluaa leikkiä, innostuu juoksemaan ja ruoka maistuu aina. Se nukkuu paljon syvää unta, ja ihan varmasti sen nivelia särkee. Silti luopumisen aika on mielessämme vasta vuosien päässä, vaikka tiedän, että sitä pitää aina välillä jo ajatella.

Salaa toivon, että Unto on koira, joka jossain vaiheessa tokaisee ”ihan hyvin jaksan, ei tässä mitään” – ja nukkuu sitten pois.

Kolmevuotiaan Unton bravuuri olivat korkeat hypyt.
Kolmevuotiaan Unton bravuuri olivat korkeat hypyt.
Max

Parhaasta ystävästä tuli seniori – nyt yhteinen aikamme on köpöttelyä ja sylittelyä

Lähes 15-vuotias villakoirapoikamme vanhentui kesän kuluessa yhtäkkiä. Turvallisuuasiat piti miettiä uudelleen, sillä se ei oikein kuule eikä näe enää. Se kärsii nyt myös sydämen vajaatoiminnasta. Lenkeistä ei voi enää puhua, teemme pieniä pyrähdyksiä, ja poika väsyy nopeasti. Se nukkuu syvää, syvää unta joka joskus saa pelästymään. Se kaipaa entistä enemmän läheisyyttä ja rapsuttamista; nostaa välillä päätään ja tarkistaa että olemme vielä siinä. Joskus se innostuu pelaamaan palloa tai...
Lue kommentti