Koira on sosiaalinen eläin, joka viihtyy parhaiten seurassa. Joskus sille pitää kuitenkin antaa omaa rauhaa.
Koira on sosiaalinen eläin, joka viihtyy parhaiten seurassa. Joskus sille pitää kuitenkin antaa omaa rauhaa.

Koira, ihmisen paras ystävä, uskollinen kumppani ja perheenjäsen. Ainutlaatuinen karvatassu, jonka tunnemme kuin omat taskumme. Vai tunnemmeko sittenkään? Koiran elämään liittyy yllättäviä faktoja, joita emme ehkä ole tulleet ajatelleeksi.

1. Hännän heiluttaminen ei aina ole ilon merkki.

Sanotaan, että koira on iloinen, kun se heiluttaa häntää. Usein näin on, mutta ei kuitenkaan aina. Jos kopassaan makaava koira heiluttaa hitaasti ja jännittyneesti häntäänsä ja murisee, on parempi antaa mustin olla. Koira varoittaa ja viestittää kaipaavansa omaa rauhaa. Voi myös olla, että sillä on kopassaan jokin tärkeä aarre, lelu tai luu, johon omistaja ei saa kajota.

2. Ovella kuuluu metelöidä.

Ovikellon soidessa koira saattaa saada haukkumis- ja riehumiskohtauksen, sillä sen mielestä elämöinti kuuluu asiaan. Pitäähän jonkun täytyy pitää silmällä, ketä reviirille tulee. Koira tietää, että ulko-ovi on tärkeä siksi, että sen kautta tullaan kotireviirille. Se näkee, että ovi on tärkeä ihmisellekin – miksi tämä muuten rientäisi ovelle välittömästi, kun ovikello soi?

Vasentassuinen koira saattaa reagoida terhakammin ärsykkeisiin kuin oikeatassuinen.

3. Koira on oikea- tai vasentassuinen.

Samoin kuin ihmiset ovat oikea- tai vasenkätisiä, koirat ovat oikea- tai vasentassuisia. Tutkimusten mukaan vasentassuinen koira käyttää pääasiassa oikeaa aivopuoliskoa, joka ohjailee tunneperäisiä ajatuksia, ja oikeatassuinen koira käyttää vasenta aivopuoliskoa, joka ohjaa analyyttisempää ajattelua. Siksi vasentassuinen koira saattaa reagoida terhakammin ärsykkeisiin, jotka eivät näytä hetkauttavan oikeatassuista ollenkaan.

4. Koira salakuuntelee ja ymmärtää vihjeitä.

Koirat näyttävät usein siltä, että ymmärtävät puhetta. Ne tosiaankin tarkkailevat ihmisten signaaleja, elekieltä ja katsetta. Japanilainen tutkimusryhmä sai selville, että koira ”kuuntelee salaa”: Jos joku käyttäytyy epäavuliaasti sen omistajaa kohtaan, se suhtautuu tähän henkilöön jatkossa epäluuloisesti.

5. Koira haistaa menneen ja tulevan. 

Koiran hajuaisti on häkellyttävän tehokas ja jopa 44 kertaa tarkempi kuin ihmisen. Se pystyy pelkän hajun perusteella päättelemään, mitä on tapahtunut tai mitä tulee tapahtumaan pian.

Koiran sieraimet toimivat toisistaan riippumattomasti, joten koira haistaa ”stereona” ja pystyy arvioimaan eri hajujen suunnan. Kuonon sisällä on 200 miljoonaa hajureseptoria – rutkasti enemmän kuin ihmisen viisi miljoonaa. 

Kun lähdet kotoa, älä vahvista koiran ahdistusta hössöttämällä tai lohduttamalla. 

6. Koiraa ei kannata lohduttaa, kun poistut kotoa.

Yksikään koira ei nauti yksinolosta, ja joillekin koirille yksinäisyys on jopa sietämätöntä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että koira haluaisi lauman johtajaksi ja turhautuu siitä, ettei pysty valvomaan omistajan tekemisiä. Toisen teorian mukaan eroahdistus johtuu siitä, että koira tylsistyy ja tuntee itsensä yksinäiseksi.

Kun lähdet kotoa, älä vahvista koiran ahdistusta hössöttämällä tai lohduttamalla. Se todennäköisesti vain vahvistaa koiran uskomusta, että omistaja on varmasti juuri nyt jättämässä sen ikiajoiksi. Lähde kotoa rauhallisesti ja jätä koiralle jotain tekemistä.

7. Koira ei välitä halauksista.

Niin ihanaa kuin oman rakkaan hauvan halaaminen onkin, useimmat koirat eivät siitä pidä. Koira tulkitsee, että halaaminen muistuttaa elettä, jossa koira laskee tassunsa toisen koiran päälle ja osoittaa näin kilpailevansa valta-asemasta. Koira hämmentyy, kun ihminen tekee saman. Koira kyllä sietää halauksia tutulta omistajalta, mutta saattaa mieluummin vetäytyä kauemmaksi tilanteesta.

Lähteinä kirjat Sophie Collins: Miten tulkitsen koiraani? (2017) ja Bo Söderström: Mitä koiralla mielessä (2018)

Koiraihminen

Tiesitkö, että koirasi salakuuntelee eikä heiluta häntäänsä pelkästään ilosta? 7 yllättävää faktaa parhaasta ystävästäsi

Anteeksi nyt vain, mutta iski kiukku kun luin lauseesi "ottaa luulot pois". Ei. Koiralle opetetaan perheen säännöt samalla tavalla kuin lapsellekin, antamalla rajoja ja rakkautta. Koira on tunteva, älykäs olento jonka henkinen kehitys (aikuisena) vastaa 5-7 vuotiaan lapsen tasoa. Otatko "luulot pois" lapseltakin? Samaa mieltä olen että koiran pitää "totella" omistajaansa, mutta se tottelevaisuus on saatavissa lempeydellä, huomattavasti helpommin kuin tiukalla otteella. Ja silloin koira oikeasti...
Lue kommentti
saksanpaimenkoiranomistanut

Tiesitkö, että koirasi salakuuntelee eikä heiluta häntäänsä pelkästään ilosta? 7 yllättävää faktaa parhaasta ystävästäsi

Korjaan sen verran, että hyvin koulutettu koira ei murise omistajalle aarteistaan, leulistaan ja luistaan. Omistajana saan AINA ottaa kaiken häneltä pois, ilman edellä mainittuja kuvauksia. Samoin ovikellon soittoa tai posteljooni käyntiä ei todellakaan hyvin koulutettu koira paasaa varttituntia ovella vaan kerta pari haukahdus riittää (jos olen kotona) ja se siitä. Valta-asemasta sen verran, että koiralle täytyy AINA opettaa se (ottaa luulot pois) jos sen kanssa aikoo pärjätä, kuka on pomo ja...
Lue kommentti
Joskus ei melkein kestä pitkää juoksua!
Joskus ei melkein kestä pitkää juoksua!

Muoti-ilmaisut vaihtuvat alituiseen ja hiipivät monen puheeseen huomaamatta.

Uudet sanat tai lausahdukset riipovat myös monia Kodin Kuvalehden Facebook-kavereita. Kielenystävien korvaan käyvät erityisesti sanat, jotka on otettu väärään käyttöön tai joita käytetään kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa väleissä.

Tässä lista sellaisia, joita he eivät mieluummin kuulisi lainkaan tai eivät käsitä. Oletko samaa mieltä?

  • Juurikin niin.
  • Parhautta.
  • Tahtotila.
  • Tylyttää.
  • Elikkä.
  • Ollaan yhteyksissä.
  • Näillä mennään.
  • Kustantaa.
  • Ihqu.
  • Kokoustaa.
  • Pitkässä juoksussa.
  • Tyyliin.
  • Edukas.

Onko jokin näistä tai muu uusi ilmaisu alkanut nyppiä sinua? Kerro kommenttikentässä!

 

 

 

 

 

Deoksiribonukleiinihappo eli... DNA tietenkin!
Deoksiribonukleiinihappo eli... DNA tietenkin!

Vieläkö muistat osmoosin tai Arkhimedeen lain? Entä Japanin saaret tai Venäjän tsaarit? Lukijat kertovat, millaista nippelitietoa kouluvuosilta jäi käteen.

Inessa, elasta, illaan

Lähes kaikki muistavat kouluajoilta jonkin luettelon vain harvat ovat joskus tarvinneet sitä johonkin.

”Sanalla banaani muistin Venäjän tsaarien järjestyksen. Aleksanteri, Nikolai, Aleksanteri, Aleksanteri, Nikolai.” – Noora

”Inessa, elasta, illaan, adella, ablalta, allalle… Tällaisena versiona meille opetettiin, ja hyvin on jäänyt mieleen.” – Saila

”Tärkein oppi minulle epämusikaalisena oli se, kun seiskalla opin kitaran kielet seuraavan muistisäännön avulla: Esterin auto Datsun gee hitaasti etenee...” – Lina

”Zeus, Hera, Poseidon, Hades, Pallas Athene, Ares, Apollon, Artemis, Afrodite, Hefaistos, Dionysos, Hermes, kaikki kaksitoista jumalia vaan, Kreikan maan.” – Arja

”Ruotsista muistan, että serkku on kusin. Opettaja meni leikisti pissimään roskikseen.”

”Hoosea, Joel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Nahum, Habakuk Sefanja, Haggai, Sakarja ja Malakia (pienet profeetat). Ussan tunnilla en osannut noita, ja jälki-istuntoahan siitä napsahti! Vaan päähän jäivät.” – Heli

Kon-su-kie-pre!

Myös kieliä päntättiin monenlaisia litanioita käyttäen. Kukapa ei konsukiepreä muistaisi!

”Räven raskar över isen. Får jag lov, får jag låv? Laulua laulettiin ruotsin tunnilla.” – Virve

”Ruotsin maikka opetti tämän Jaakko kullan sävelellä: Jag, du, hon/han (toistuu) vi, ni, de (toistuu) jag, du, hon/han, vi, ni, de, jag, du, hon/han, vi, ni, de, vi, ni, de... Jotenkin noin se oli.”– Kati

”Ruotsista muistan, että serkku on kusin. Opettaja meni leikisti pissimään roskikseen.” – Ilana

”Alltid  aina kaksi ällää. Aldrig  ei koskaan kahta ällää.” – Ursula

”Aus, bei, mit, nach, zeit, von, zu sekä durch, für, gegen, ohne, um herum sekä an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen. Nämä ritirimpsut piti saksan tunneilla opetella liki 30 vuotta sitten. En kyllä ole mihinkään koskaan tarvinnut.” – Riitta

”Konsukiepre = ruotsinkielen sivulauseen järjestys, eli konjuktio, subjekti, kieltosana, predikaatti.” – Piia

Kolmion kulmien summa ja muita muistisääntöjä

Myös matematiikan kaavat tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Vieläkö muistat jonkin näistä?

”Hypotenuusa on aina suorakulmaisen kolmion pisin sivu. Pidin myös kateeteista.” – Marja

”Kolmion kulmien summa on 180° ja vastainen kateetti/viereinen kateetti = tan a.” – Paula

”Jokien lisäksi osaan edelleen sujuvasti kaikki maakuntalaulut.”

”Muistan kaavan P=U*I. Tähän liittyi muistisana PUIMURI, josta en muista muuta kuin tuon alun. Kirjaimet laitetaan kolmion sisään, ja sitä käytän monestikin, kun matemaattisesti lahjattomana pitää jokin asia ratkaista.” – Tanja

”Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nostava voima eli noste, joka on yhtä suuri kuin syrjäytetyn vesimäärän paino. Arkhimedeen laki.” – Airi

Merkurius, Venus, Maa, Mars

Kunpa joskus kysyttäisiin, mitkä ovat Japanin pääsaaret tai Ruotsin suurin järvi.

”Tornio, Kemi, Simo, Ii, Oulu, Siika, Pyhä, Kala, Lesti, Perho, Ähtävä, Lapua, Kyröjoki, Kokemäki. Jokien lisäksi osaan edelleen sujuvasti kaikki maakuntalaulut.” – Mari

”Hokkaido, Honsu, Shikako ja Kuishy ovat Japanin pääsaaret. Maantiedossa olen aivan onneton. Nämä olivat ainoat, jotka jämähtivät vissiin ikuisesti päähäni.” – Emilia

”MATLE olivat Pohjois-Afrikan maat lännestä itään: Marokko, Algeria, Tunisia, Libya ja Egypti.” – Anna

”Yläasteen kemiantunnilla opettaja sanoi: ’Ensin vesi, sitten happo, muuten tulee käteen rakko.’”

”Vänern, vättern, mälaren, hjälmaren! Just jossain telkkarin tietokilpailussa kysyttiin Ruotsin suurinta järveä. Olipa kiva brassailla kotisoffalla!” – Heli

”Planeetat Auringosta poispäin lueteltuina ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto. Tai olivat silloin, nykytiedon valossa ei Pluto taida enää olla mukana. Pänttäsin ala-asteella kokeeseen. Ei kysytty.” – Minna

Aina ensin asetyleeni

Ja sitten on niitä faktoja, joiden tarpeellisuudesta oltiin jo kouluaikoina montaa mieltä.

”Ysillä kokeessa kysyttiin Uudenmaan läänin maaherran nimeä. Opettaja sanoi, että jos hän joskus tulee vastaan ja kysyy nimeä, se on tiedettävä. Eipä koskaan tullut vastaan, mutta vieläkin muistan nimen: Kaarlo Pitsinki.” – Anne

”Yläasteen kemiantunnilla opettaja sanoi: ’Ensin vesi, sitten happo, muuten tulee käteen rakko.’ Niin ja kastemato liikkuu sukasillaan, ei sukkasillaan. Joku oppilas oli joskus kirjoittanut kokeeseen, että sukkasillaan.” – Sari

”Ruben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaan, Asser, Isaskar, Sebuolon, Joosef ja Benjamin. Olikos nuo kait Jaakobin poijjaat. Vielä ei ole tullut päivää, että tämän litanian opettelusta olisi ollut jotakin hyötyä.” – Niina

”Aktiivisesti selektiivinen semibermeaapelinen lipoidi ultra filteri membraani. Eli puoliläpäisevä kalvo, liittyy osmoosiin. ” – Marja-Leena

”Aina ensin asetyleeni! Puukässän ope takoi tämän meidän päähän niin, etten ikinä unohda, vaikken ole kuuna päivänä hitsannut sen jälkeen.” – Paula