Kati, 24, on koukussa keppihevosiin: "Keppihevosen selässä pääsen flowtilaan"

Kati Pitkälä, kuinka jäit koukkuun keppihevosiin?

"Tutustuin niihin kahdeksanvuotiaana ja jatkoin harrastusta teini-ikään. Tein kavereiden kanssa keppihevosia ja niille talleja.

Muutama vuosi sitten innostuin uudelleen. Harrastus oli kehittynyt alkuajoista hurjasti. Tallissani asuu 40 keppihevosta, yksi keppimuuli sekä -vasikka.

Keppihevosia voi harrastaa monella tavalla. Itse olen ensisijaisesti keräilijä, mutta lisäksi teen itse keppihevosia ja ratsastankin. Valmista ei tule koskaan, kehitys on jatkuvaa."

Mitä ystäväsi ja perheesi sanovat harrastuksestasi?

"Läheiset ovat jonkin verran ihmetelleet. Kaikki eivät tajua, että tämä on oikea harrastus. Toiset taas ovat tottuneet siihen, että minulla on tapana harrastaa kaikenlaista epäsoveliasta ja erikoista.

Suurin osa ystävistäni ymmärtää. Heistä olen rohkea."

Löytyykö tallistasi suosikkia?

"Jokainen keppihevonen on tärkeä ja hankittu syystä. Minulla ei ole lempparia.

"Olin ennen introvertti, mutta olen saanut tiiviistä keppihevosyhteisöstä ystäviä."

Keppihevosillani on erilaisia persoonallisuuksia. Saatan pyöritellä kepparille nimeä jopa kuukausia, ennen kuin keksin sen oikean."

Mitä harrastus on antanut sinulle?

"Olin ennen introvertti, mutta olen saanut tiiviistä keppihevosyhteisöstä ystäviä. Osa heistä on minua puolet nuorempia, mutta tulemme hyvin juttuun.

Katin keppihevoslauma asuu makuuhuoneessa ja vaatekomerossa.

Vuosina 2015 ja 2016 olin keppihevosten SM-kisojen pääjärjestäjä. Siinä oppii tekemään useaa asiaa yhtä aikaa, priorisoimaan ja toimimaan tehokkaasti.

"Itseluottamukseni on kasvanut. Nykyisin kehtaan kävellä vaikka Helsingin keskustassa keppihevonen kainalossa."

Harrastus kehittää asioita, joita ei ensin tule ajatelleeksi. Keppihevosen tekeminen vaatii luovuutta. Kouluratojen ratsastamisessa tarvitaan lihasmuistia ja kestävyyttä. Tuntuu mahtavalta, kun joku kehuu käsityötaitojani tai sitä, miten ratsastan.

Itseluottamukseni on kasvanut. Nykyisin kehtaan kävellä vaikka Helsingin keskustassa keppihevonen kainalossa."

Miltä ratsastaminen tuntuu?

"Keppihevosella ratsastaessa yläruumiini on ratsastaja ja jalat ovat hevosen jalat. Pääsen flow-tilaan, kun jalkani menevät omia menojaan.

Tykkään erityisesti kouluratojen ratsastamisesta, koska silloin keskityn vain siihen, mitä teen. Ratsastamisesta syntyvä tunne on samanlainen 24-vuotiaana kuin 8-vuotiaana."

Onko keppihevosharrastus pohjimmiltaan leikkimistä?

"Osa harrastajista hoitaa keppihevosiaan kuin oikeita eläimiä: rakentaa talleja ja ruokkii hevosia. Itse en tee niin, vaan harrastus on lähempänä roolipeliä.

Vaikka en varsinaisesti puhu leikkimisestä, uskon, että leikkiminen tekee aikuiselle hyvää."

Hofnar, anadalusialainen ori, taitaa temput.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 13/2017.