Lääkäri ja kipututkija Helena Miranda antaa ohjeita siihen, miten hoitaa kipua tarttumatta pilleripurkkiin.

1. Ohjaa ajatuksesi muualle.

Mielen voima on mahtava. Kuuntele mielimusiikkiasi. Ojentaudu hetkeksi sohvalle ja ajattele suosikkipaikkaasi. Mieti, miltä tuossa paikassa tuntuu ja tuoksuu, millainen valo siellä on. Tunnustele oloasi hetken kuluttua. Voi olla, ettet tarvitsekaan lääkettä tai miedompi särkylääke riittää.

2. Älä anna pelolle valtaa.

Vältä kivun kohdatessasi katastrofiajatuksia, pelon, huolen ja toivottomuuden tunteita. Ne saattavat syventää kipukokemusta. Keskity muuhun, kuten hyvään kirjaan, koukuttavaan nettipeliin tai hauskaan leffaan.

Voit myös kokeilla lämmönvaihtelua. Lämmin kauratyyny tai vaihtoehtoisesti pussi pakasteherneitä kipeän kohdan päällä saattaa helpottaa oloa.

3. Luota kosketuksen voimaan.

Käperry rakkaan kainaloon, ota lapsi syliin, rutista lemmikkiäsi. Kaikki nämä asiat lisäävät kipua lievittävän oksitosiinin erittymistä. Samoin toimii vaikkapa hierojan kosketus. Voit myös kokeilla akupainantaa, esimerkiksi etusormen ja peukalon välissä olevan akupisteen stimulointia kuten alla.

Akupiste on juuri se kohta, jonka painelu tuntuu jopa hieman vihlaisevan.
Akupiste on juuri se kohta, jonka painelu tuntuu jopa hieman vihlaisevan.

4. Älä luovu liikunnasta.

Vaikeuttavatko kivut vauhdikkaan lempilajisi harrastamista? Älä masennu, vaan kokeile pehmeämpiä lajeja, kuten uintia, pilatesta tai lempeää joogaa. Tai lähde pitkälle kävelylle. Pysyt kunnossa ja saat ajatukset pois kolotuksista.

Lääkäri Helena Miranda on itsekin kipupotilas.
Lääkäri Helena Miranda on itsekin kipupotilas.

5. Kiinnitä huomiota unen laatuun.

Rento, syvä uni parantaa oloa ja nostaa mielialaa. Hanki sänky, jossa todella viihdyt. Panosta tyynyyn ja peittoon. Vaihda lakanat niin usein, että sänky pysyy raikkaana ja houkuttelevana.

Reetta Kivelä
Reetta Kivelä on 40-vuotias elintarviketieteiden tohtori ja nyhtökauran toinen kehittäjä. Hän asuu Helsingissä, ja perheeseen kuuluvat puoliso sekä lapset Lotta, 19, Anni ja Olga, 17, ja Niilo, 11. Vapaa-ajalla Kivelä rentoutuu pilateksessa.

OLIPA PÄIVÄ. Nyhtökauran keksijän päivään mahtui puheen harjoittelua taksissa ja neuvottelua teinien kanssa.

HERÄTYS SOI kello 6.30. Kiirehdin heti suihkuun ja heitin mekon päälle.

Aamupalaksi söin sämpylöitä, joiden väliin laitoin kurkkua ja korianteria. Join vielä kupin vihreää teetä ja lähdin ulos ankeaan vesisateeseen. Pimeät talvet tuntuvat välillä aivan kohtuuttomilta.


”Maustoin aamiaissämpylän korianterilla.”

PÄIVÄN HAASTAVIN hetki oli edessä heti ensimmäisenä. Menin tapaamaan firmamme Gold & Green Foodsin neuvonantajia. Pohdimme nyhtökauran lisenssineuvotteluja uusiin maihin. Niiden koukeroiden kanssa täytyy olla tarkkana.

Kokouksen jälkeen nappasin taksin alle. Minut oli kutsuttu puhumaan startup-firmojen seminaariin.

Yleensä esitysten tekeminen jää minulla viime tippaan. Tämänpäiväistä puhetta varten olin valmistautunut hieman paremmin kuin yleensä. Silti istuin taksin takapenkillä tietokone sylissäni ja harjoittelin puhetta ääneen.


”Esitys sujui hyvin, enkä edes jännittänyt.”

PÄÄSIN EDUSTAMAAN korkokengät jalassa, kun seminaarin jälkeen riensin Martti Ahtisaaren CMI-rauhanjärjestön cocktail-tilaisuuteen. Normaalisti päiväni kuluvat joko toimistolla tai Järvenpään tehtaalla keskustelemassa laitehankinnoista. Ehdin vain harvoin pysähtyä ja juhlistaa sitä, mitä olemme nyhtökauran toisen kehittäjän Maija Itkosen kanssa saaneet aikaan. Siksi tilaisuus tuntui erityiseltä.

"Onneksi lapset tykkäsivät illallisvalinnastani."

VATSA KURNI kotiin lähtiessä. Päätin uhmata pitkiä jonoja ja hain koko perheelle tacoja Taco Bell -pikaruokaravintolasta. Niiden välissä on nyhtökauraa, mutta en ole aiemmin ehtinyt maistaa niitä. Jonossa meinasin tuskastua, mutta onneksi lapset tykkäsivät illallisvalinnastani.

KOTONA VASTAILIN sähköposteihin, koska olin ollut koko päivän pois toimistolta. Ehdin kuitenkin käydä nuorimmaiseni kanssa koulun kokeet läpi. Kuittasin äikän, matikan ja historian kokeet nähdyiksi ja sain olla niihin ihan tyytyväinenkin.


”Ulkoilu jäi, koska Kaiku oli jo käytetty ulkona.”

En ehtinyt ulkoilla lainkaan. Olisin vienyt koiramme Kaikun ulos, mutta lapset olivat jo tehneet sen.

VIIME VUOSINA elämässäni on muuttunut kaikki. Aikaisemmin työskentelin Fazerilla tutkimuspäällikkönä, ja minulla oli paljon enemmän aikaa ystäville ja kotitöille. Nyt en edes yritä ehtiä tehdä niitä. Olen palkannut apua, enkä suostu potemaan huonoa omatuntoa. Minulle on tärkeintä, että ehdin kotona nähdä omia tyyppejäni.

"Mietin, kuinka hienoja ihmisiä sain tavata."

YHDENTOISTA AIKAAN puin vielä asioita perheemme teinien kanssa. Yksi heistä on menossa tekemään kauppaan inventaa­riota, mikä kestää yli puolenyön. Emme päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten hän tulee keskellä yötä takaisin kotiin.

VIIMEISENÄ ILLALLA mietin, kuinka hienoja ihmisiä sain tänään tavata. Näin vielä tuttavani Facebook-postauksen, jossa pitämääni puhetta kehuttiin. Se tuntui mukavalta.

Olipa päivä -sarjassa tutut henkilöt kertovat päivästään. Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2017.

Näyttelijä Eeva Soivio esiintyy KOM-teatterin näytelmässä Veriruusut. Sen ensi-ilta on 16. helmikuuta.
Näyttelijä Eeva Soivio esiintyy KOM-teatterin näytelmässä Veriruusut. Sen ensi-ilta on 16. helmikuuta.

VOIMALAUSE. Eeva Soivio on huomannut, että enää ei ole ollenkaan noloa olla oma itsensä.

”Viime keväänä esitin henkilökohtaista monologia Mustarastas. Se kertoi veljestäni, joka katosi vuonna 1989. Olin silloin 12-vuotias.

Monologia tehdessäni tajusin: se olenkin minä, joka olen seissyt itseni tiellä ja estänyt asioita tapahtumasta.

Ihminen lokeroituu tietynlaiseksi nopeasti ja tosi nuorena. On hurjaa, miten alamme toimia sen mukaan, millaiseksi toiset sanovat meitä.

"Ikä on vähentänyt itsekriittisyyttäni."

Täytän tänä vuonna 42, ja vasta ikä on vähentänyt itsekriittisyyttäni. Enää ei olekaan noloa olla oma itsensä.

Oivallus on tuonut työhöni henkilökohtaisuutta ja rooleihini aitoutta. Pitkään yritin rakentaa roolejani liian näppäriksi.

Kun en ole itseni tiellä, haaveileminen muuttuu tekemiseksi. Isäni tiesi tämän jo, kun olin lapsi ja sanoi: ’Jos näet itsesi jossain, se voi toteutua. Jos et näe, se on liian kaukana.’

Juuri nyt mietin, näenkö kädessäni kirjoittamani kirjan.”

Voimalause-sarjassa ihmiset paljastavat tärkeän lauseensa. Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 2/2018.

Teatteri: ”Toinen koti on Jussi Lehtosen dokumentaarinen teatteriesitys. Pakolaisten ja suomalaisten taiteilijoiden kohtaamisesta tulee voimakas olo: näin maailman kuuluu mennä.” Kansallisteatterissa Helsingissä 16.2. asti.

Levy: ”Ohjaaja Lauri Maijala on tehnyt runoihin sävelmiä 16 vuotta. Nyt ne voi kuunnella levyltä. Tuonen lehto, öinen lehto on erityisen koskettava.” Lauri Maijala: Tuokaa shamppanjaa, Texicalli.

Teatteri: ”Olen iltaisin töissä, joten mielenkiintoisia esityksiä jää näkemättä. Mari Rantasilan Masennuskomedialle aion kuitenkin raivata ajan.” Kansallisteatterissa Helsingissä 21.5. asti.