Lapsena Anthony Ubaud ei unelmoinut mistään vaan sopeutui vain. SOS-Lapsikylä opetti arjen ja rakkaus unelmoinnin.

"Kuka vain aikuinen voi olla lapsen elämässä korvaamattoman tärkeä."

Niin sanoo Anthony Ubaud. Hän tietää, mistä puhuu.

Anthony syntyi perheeseen, jossa kaikki näytti olevan hyvin. Suomalainen äiti oli maailmalla menestynyt malli, ranskalainen isä yökerhobisneksessä. Perhe lensi ykkösluokassa Ranskan ja Yhdysvaltojen väliä, asui vuoron perään molemmissa maissa mutta aina hienoilla asuinalueilla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Välillä kaatelin pulloista juomia lavuaariin."

Sitten elämä muuttui. Vanhemmat erosivat, ja Anthony muutti äidin kanssa Suomeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Alkoivat vaikeammat vuodet.

"Kun tulin koulusta kotiin, en huonoimpina aikoina koskaan tiennyt, mitä siellä odottaa. Muistan päiviä, jolloin siivosin sotkuja kotona ja petasin äidille sängyn olohuoneeseen. Välillä kaatelin pulloista juomia lavuaariin, mutta en raaskinut kaataa kaikkea."

Hyvä koti Lapsikylässä

Anthonyn elämän tärkein ihminen oli mamma, äidin äiti. Mammalle Anthony soitti, kun tuli oikein vaikeita tilanteita. Mamman luo Anthony meni junalla viikonloppuina.

Tärkeä oli myös Mikko, äidin entinen miesystävä.

"Kun hän erosi äidistäni, hän ei koskaan eronnut minusta, vaikka olin vasta pieni poika. Kun minut rippikouluiässä kastettiin, pyysin Mikon kummisedäkseni."

"Lapsikylässä pääsin urheiluseuroihin ja pystyin pyytämään kavereita yökylään."

Kun Anthony oli 13-vuotias, hän muutti SOS-Lapsikylään. Silloin elämään tuli Ulla, Lapsikylä-äiti.

"Lapsikylässä opin arjen. Pääsin urheiluseuroihin ja pystyin pyytämään kavereita yökylään. Olen miettinyt, miten voisin antaa sitä kaikkea Lapsikylälle takaisin. Siitä syntyi SOS-Lapsikylälle kuvaamani Suuria unelmia -kampanja, valokuvanäyttely ja kirja."

Omalla paikalla parisängyssä

Omasta perheestä Anthony ei haaveillut vielä yli kolmekymppisenäkään.

"Ihailin muiden perheitä, mutta en osannut unelmoida omasta perheestä. En oikein tiennyt, mikä perhe on."

Nyt Anthony on yksi niistä miehistä, jotka seisovat ruuhkassa farmariautossa, vaikka olisi kiire viedä lapsia lätkäharkkoihin. Kotona on parisänky, ja vieressä nukkuvat vaimo ja vauva.

"Olen oppinut vasta nyt, että unelmia kannattaa olla ja unelmat voivat toteutua."

Lue Anthony Ubaudin Elämäni tarina Kodin Kuvalehdestä 12/2017.

Sisältö jatkuu mainoksen alla