Lentävä kalakukko! Severi Suhonen edustaa savolaista lupsakkuutta parhaimmillaan.
Lentävä kalakukko! Severi Suhonen edustaa savolaista lupsakkuutta parhaimmillaan.

Nyt löytyi oikea mallipuoliso! Hän on kaikesta kiinnostunut, hetkessä eläjä, jopa seksikäs. Listasimme 13 syytä, joiden vuoksi savolainen on paras puoliso.

Hänen kanssaan olet perillä asioista. Savolainen tietää kaiken ja sitä, mitä ei tiedä, ottaa selville. Hän osaa kertoa, kuka on vaihtanut sormuksia tai autoa tai mikä siinä on, ettei naapuria ole näkynyt. Savolaisen puhe voi olla yhtä pitkää kuin leveää, mutta kuulumiset hän kysyy suoraviivaisesti. ”Mittee se sannoo?” on savolaisella small talkilla ”Mitä kuuluu?”.

”Säilytä kiinnostus toista kohtaan” kuuluu parisuhdeoppaiden perussohje. Uteliaalta savolaiselta se onnistuu luonnostaan – hän on oikea mallipuoliso! Savolainen huolehtii jutustelusta myös täysin itsenäisesti, jos kumppani sattuu olemaan ääni käheänä tai muuten vain hiljaisemmalla päällä. On ihmisiä, jotka puhuvat vähän mutta asiaa – mutta he eivät ole savolaisia.

Elämä lupsakkaan savolaisen kanssa on kuin jatkuvaa maalaiskomediaa. Kielitaitokin kehittyy, kun savolainen puhua pulputtelloo mitä erikoisimmilla sanoilla. Ja kun savolainen sanoo, että ”eepä oo hättee mittee”, tulee tosi turvallinen olo.

Puoliso voi tuntea itsensä savolaisen rakkaansa rinnalla todella dynaamiseksi, kun tämä puntaroi kaikkea huolellisesti – ”voipi olla noinnii tai voipi olla olemattakii”.

Savolainen vaikuttaa niin perin pohjin leppoisalta, että hänen kanssaan ei edes tajua riitelevänsä. Lupsakka savolainen osaa kyllä myös sivaltaa sanoilla, mutta usein piikittely on niin kierosti kätkettyä, ettei sitä huomaa. Riita tyssää myös siksi, että lopulta savolainen toteaa aina eri mieltä olevalle, että ”suathan sinä noinnii ajatella”.

Savolaisen kumppanin ansiosta et tarvitse mindfulness-kursseja, sillä hänen kanssaan rauhallista elämänasennetta oppii kyllä ilmankin. Kun puoliso on hötkyilemätön ”elä kiireellä immeinen ihtees pilloo” -tyyppiä, hätäisempikin touhottaja oppii hidastamaan ja elämään hetkessä.

 Zen-taitojen lisäksi savolaisen kanssa oppii uudenlaista aikataulutusta ja ennakointia, sillä lähtökiireessä savolainen joka tapauksessa päättää vielä keittää kahvit, huastella naapurin kanssa viimeiset kuulumiset tai piipahtaa torilla.

Savolainen ei tyrki muita tieltään kyynärpäät levällään vaan osaa kursailla kohteliaasti. Hän ei ryntää kahvipöytään vaan menee vasta, kun on useampaan kertaan sanottu, että ”tulukeehan kahville” ja ”kääkeehän pöytään”.

Isäntänä tai emäntänä savolainen on vieraanvarainen ja kehottaa syömään niin, että napa ruskaa. Itsekään hän ei ole kranttu vaan syö hyvällä halulla.

Kalakukon suhteen savolainen on enemmän joko kuori- tai sisusihminen. Erityinen yhteensopivuuden ja sopuisien vuosien enne on, jos toinen puolisoista pitää enemmän kalakukon kuoresta ja toinen sisuksista.

Savolainen ei haikaile parempaa vaan on perustyytyväinen elämäänsä ja itseensä. Hänen mielestään Kuopio on itsestään selvästi muoalimman napa, jonka kanssa erinomaisuudesta kilpailee korkeintaan Mikkeli. Savon murre on jopa äänestetty Suomen seksikkäimmäksi murteeksi. Se hämmästyttää kaikkia muita paitsi savolaisia. Vaan tuskinpa on sattumaa, että monet myyntimiehet turvautuvat savon murteeseen, kun pitäisi löytää tie asiakkaan sydämeen.

Kuuntelijan on hyvä olla tarkkana myös silloin, kun savolainen tunnustaa rakkautensa, jottei vain kävele onnensa ohitse. ”Ootko sinä minun tuleva vai mänevä vaemo?” on savolainen tapa ilmaista kiinnostus. Kosinta on kyseessä, kun savolainen kysyy: ”Miltee se tuntus vielä joskus muata meijän sukuhauvassa?”

Jos käy sellainen onni, että saa savolaisen puolisokseen, hän ei siitä helpolla lähde. ”Kompastelu voep estee kuatumisen”, savolainen ajattelee vaikeampina päivinä. ”Anna kaekkes, vua elä periks.”

Asiantuntijoina joukko savolaisia ja heidän puolisoitaan.

 

    savolaenen ei oo pikkumaenen

    13 syytä, joiden vuoksi savolainen on paras puoliso

    Niin se vuan on, että aetoo savonkieltä ei matkimalla kukkaa opi, vaekka miten yrittäs. Johan se sano "Neil Hardwick" :" savonkiel kuulostaa ihan ranskalta", se ku soljuu ja muljuaa iha samallalaella. Ja eipä, tarvii tuppisuuna olla ku kaks savolaesta tappoo toesesa. Huomenna se suattaa paestoo päevä tae suattaahaa tuo sattoo ropsauttooki..
    Lue kommentti
    Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
    Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

    Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

    1. Elvistä.

    Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
    Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

    ”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

    2. Lottokonetta.

    Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
    Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

    ”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

    3. Poliisia.

    Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
    Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

    ”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

    4. Oksennustautia.

    Kuva: iStockphoto
    Kuva: iStockphoto

    ”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

    5. Tappajahaita.

    Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
    Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

    ”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

    6. Hessu Hopoa.

    Kuva: Sanoma arkisto
    Kuva: Sanoma arkisto

    ”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

    7. Pihapiirin fasaaneja.

    Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
    Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

    ”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

    8. Salaisia kansioita.

    Kuva: Handout / Sanoma arkisto
    Kuva: Handout / Sanoma arkisto

    ”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

    8. Nukkumatin unihiekkaa.

    Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
    Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

    ”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

    Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
    Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

    Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

    1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

    Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

    2. Tervapääsky ei ole pääsky.

    Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

    3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

    Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

    4. Mansikka ei ole marja.

    Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

    5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

    Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

    6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

    Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

    7. Herne ei ole vihannes.

    Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

    8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

    Lauri Tähkä on Jarkko Suo.