Valoa näkyvissä! Yksi vinkki: joko pysty- tai vaakavedoilla se kuivaus, kiitos.
Valoa näkyvissä! Yksi vinkki: joko pysty- tai vaakavedoilla se kuivaus, kiitos.

Oletko jo katsellut ikkunoitasi sillä silmällä? Ikkunanpesun kulta-aika on pian. Tiedätkö, miksi ikkunanpesussa kannattaa käyttää etikkaa, sanomalehteä ja suodatinpussia?

Mikä ihana valo kotiin taas tulvii – ja kuinka paljon enemmän tulvisikaan, jos ikkunat eivät olisi niin likaiset: likaiset ikkunat vievät sisään tulevasta valosta jopa 40 prosenttia pois.

Syksyn sateiden jäljet ja talven aikana kertynyt pöly näkyvät valoa vasten niin selvästi, että ikkunanpesu kolkuttaa mielessä. Marttojen kotitalousneuvoja Outi Mehto sanoo, että ikkunanpesu vasta muutaman viikon kuluttua tai kesän alkaessa voi kuitenkin olla järkevää ainakin kaupunkikodeissa.

”Itse olen jo tovin katsellut ikkunoitani sillä silmällä. Pöllyävä katupöly viimeistelee nyt ikkunoita siihen kuntoon, että ne todellakin kaipaavat pesua. Toisaalta katupölyn lakaisu nostaa ilmaan pölyä niin paljon, että on ihan hyvä odottaa, kunnes kadut on puhdistettu, ja pestä ikkunat sitten.”

”Peseminen aurinkoisena päivänä houkuttelee, mutta silloin ikkunat kuivuvat turhan nopeasti kesken pesun.”

Paras hetki ikkunanpesuun on sateeton ja pilvipoutainen päivä. Lämpötilalla ei ole väliä, jotkut pesevät ikkunoita talvellakin. Kun sitten aloittaa, ikkunat kannattaa pestä likaisimmasta alkaen eli aloittaa ikkunoiden ulkopinnoista.

”Peseminen aurinkoisena päivänä houkuttelee, mutta silloin ikkunat kuivuvat turhan nopeasti kesken pesun – ellei ole todella nopea. Kesken kaiken kuivuviin ikkunoihin jää helposti rantuja, pesemisen jälkiä.”

Tiesitkö, että suodatinpussi on ikkunanpesijän hyvä kuivaushanska ja sanomalehti viimeistelee kiillon?

Ikkunoiden peseminen kunnolla kerran vuodessa riittää. Jos intoa on, ulkopinnat voi pestä toisen kerran vaikka syksyllä. Kun ikkunanpesuun ryhdyt, kertaa vielä nämä Marttojen kotitalousneuvojan vanhat ja uudet neuvot. Tiesitkö, että suodatinpussi on ikkunanpesijän hyvä kuivaushanska ja sanomalehti viimeistelee kiillon upeaksi?

1. Ensin puitteet puhtaiksi

Aloita ikkunanpesu ikkunanpuitteiden puhdistamisella. Sekä puitteisiin että itse laseihin voi mainiosti käyttää käsitiskiainetta.

Ikkunanpuitteiden puhdistus aloitetaan puhtaimmasta kohdasta. Pyyhi ikkunanpielet ja -puitteet kostealla siivousliinalla, esimerkiksi mikrokuituliina on hyvä.

2. Kuivalla liinalla pölyt pois

Ihan ensin ikkunoita kannattaa pyyhkiä kuivalla mikrokuituliinalla tai vaikka pölyhuiskalla. Kuiva liina kerää ikkunoiden pinnalla olevan irtolian niin, että pesuvesi ei pesuvaiheessa likaannu ihan saman tien.

”Tätä vaihetta moni ei tule ajatelleeksi. Likaiseksihan se mikrokuituliina tästä pyyhkimisestä tulee, mutta liina on näppärä pestä pyykinpesukoneessa.”

3. Vain vähän pesuainetta – ja tilkka etikkaa

Ikkunanpesussa veden on hyvä olla lämmintä. Käsitiskiainetta tai yleispuhdistusainetta kannattaa lorauttaa ämpärin pesuveteen varoen eikä ronskilla kädellä.

Enemmän saippuaa ei tarkoita ikkunanpesussa enemmän puhtautta vaan ennemmin ikkunoihin jääviä saippuajälkiä.

Enemmän saippuaa ei tarkoita ikkunanpesussa enemmän puhtautta vaan ennemmin ikkunoihin jääviä saippuajälkiä. Jos lika ei tunnu irtoavan, tiskiainetta on helppo lisätä.

Oikein toimiva kikka on laittaa pesuveteen käsitiskiaineen lisäksi tilkka etikkaa. Etikka kirkastaa laseja, myös ikkunalaseja.

4. Pestessä tyyli on vapaa

Mikrokuituliina tai ikkunapesin pesuveteen ja sitten ikkunaa pesemään. Tässä hommassa pienetkin lapset voivat hyvin olla mukana, koska tyyli on vapaa. Tärkeää on vain, että pesee saippuavedellä koko ikkunan ja että lasi jää melko kosteaksi. Lisäksi pesuvesi pitää vaihtaa tarpeeksi usein, ettei vahingossa levitä edellisistä ikkunoista irronnutta likaa eteenpäin seuraaviin.

5. Yhdensuuntaisin, tasaisin vedoin

Ennen ikkunanpesun aloittamista kannattaa tarkistaa, että kuivaimen kumiosa on ehjä. Sitten pestyjä ikkunoita jämptisti kuivaamaan. Varo painamasta kuivainlastaa liian kovaa ikkunaa vasten, muuten se ei luista tasaisesti.

Riita poikki: pystyvedoin ja vaakavedoin kuivaaminen on ihan yhtä hyvä. Yhteen ikkunaan kuitenkin vain jompiakumpia.

Tässä on koulukuntaeroja, mutta riita poikki: pystyvedoin ja vaakavedoin kuivaaminen on ihan yhtä hyvä. Yhteen ikkunaan kuitenkin vain jompiakumpia, joko pysty- tai vaakavetoja, muuten kuivaamisesta jää helpommin ikkunaan raitoja.

6. Erillinen huuhtelukierros innokkaimmille

Jos haluat käyttää vielä erikseen puhdasta huuhteluvettä, niin kaikin mokomin! Pyyhi silloin pestyt ikkunat vielä puhtaalla vedellä, johon on lisätty tilkka etikkaa. Kuivaa sen jälkeen uudelleen kuivaimella.

Jotkut ovat tottuneet tekemään aina näin, toiset eivät ole huuhtelukierroksesta kuulleetkaan.

7. Lopuksi reunat ja nurkat, kokeile suodatinpussia!

Kun ikkuna on pesty ja kuivaimella kuivattu, karmien nurkkiin ja reunoihin jää usein hiukan saippuaa tai vettä. Kuivaa siis lopuksi nurkat ja reunat vaikka säämiskällä tai talouspaperilla. Marttojen erittäin hyväksi havaitsema keino on käyttää kuivaamisessa tavallista, kahvinkeitossa käytettävää suodatinpussia.

”Suodatinpussi imee kosteutta hyvin, ja kulmikkaan muodon vuoksi sillä saa kätevästi kuivattua ikkunat nurkistakin.”

”Suodatinpussi laitetaan käteen kuin lapanen, ja sillä kuivataan ikkunanpuitteiden nurkat ja reunat. Suodatinpussi imee kosteutta hyvin, ja kulmikkaan muodon vuoksi sillä saa kätevästi kuivattua ikkunat nurkistakin.”

8. Sanomalehti kiillottaa, usko isoäitejä

Kyllä vanha kansa tietää. Aikoinaan ikkunoita kiillotettiin sanomalehdellä ehkä siksi, että erilaisia siivousvälineitä ei paljon ollut tarjolla. Nyt on, mutta sanomalehteä parempaa kiillottajaa Marttojen kotitalousneuvoja ei silti tiedä, vaikka kotitaloustieteitä opiskellessa monenlaista kokeiltiin.

”Jos ikkunanpesun viimeistelee sillä, että pyyhkii puhdasta ikkunaa käteen rytistetyllä sanomalehden sivulla, ikkuna todella alkaa kiiltää entistä paremmin. Kovin moni ei ehkä enää tätä viimeistelyä tee, eikä se ole mitenkään pakollista. Mutta kannattaa joskus kokeilla ja kuunnella muutenkin isoäitien neuvoja.”

+ lisävinkki

9. Muista myös verhot ja kaihtimet

Verhot ja kaihtimet näkee aina, mutta silti tai siksi niitä ei usein tule ajatelleeksi. Ikkunoidenpesuun liittyväksi rutiiniksi kannattaa siksi ottaa myös verhojen ja kaihtimien puhdistus.

Ikkunanpesupäivänä verhot kannattaa ainakin irrottaa sekä imuroida tai ravistella, vaikka tuulettaakin.

”Kaikkia verhoja ei tarvitse pestä joka vuosi, mutta ikkunanpesupäivänä verhot kannattaa ainakin irrottaa sekä imuroida tai ravistella, mahdollisuuksien mukaan vaikka tuulettaa.”

Kaihtimia on hyvä imuroida välillä silloin, kun imuroi muutenkin, mutta ikkunanpesun yhteydessä ne voi vielä pyyhkiä mikrokuituliinalla. Kuiva tai enintään nihkeä mikrokuituliina on paras, sillä liian kostea liina jättää kaihtimet helposti laikukkaiksi.

Neuvot antoi Marttojen kotitalousneuvoja Outi Mehto.

Martta v. 1996

Parhaat neuvot ikkunanpesuun – muista helppo etikkakikka ja suodatinpussiniksi!

Käsitiskiaine muuttui saippuaksi, kuivain lastaksi. Huuhtelu turhaa, jos ainetta laittaa maltillisesti ja käyttää kuivainta. Oliko isoäidin sanomalehti laadultaan samaa, kuin nykyään. Painomuste irtoaa helposti, enkä halua sitä vastapestyihin ikkunoihin. Aina en ymmärrä näitä marttojen niksejä, vaikka olen itsekkin martta.
Lue kommentti
Kaipaisikohan polkupyöräsi suolaa? Tai kukkamaljakko tai valurautapannu?
Kaipaisikohan polkupyöräsi suolaa? Tai kukkamaljakko tai valurautapannu?

Tiesitkö, että suolan käyttö on terveellistä – ainakin jos sitä käyttää valurautapannulle, kukkamaljakolle, polkupyörälle ja hopealusikoille? Marttojen kotitalousneuvoja kertoo viisi tapaa käyttää suolaa puhdistamiseen ja kirkastamiseen.

Vähemmän suolaa ruokaan, enemmän muuhun käyttöön. Siitä päätöksestä kiittää paitsi oma kroppa, myös esimerkiksi valurautapannu, punaviinistä tahraantunut pusero ja ruostetta pintaan saanut polkupyörä.

”Suolan käyttäminen puhdistamiseen, kiillottamiseen ja kirkastamiseen on hyvä myös ekologisuuden vuoksi. Ennen kuin käyttää myrkyllisempiä ja tujumpia puhdistusaineita, kannattaa aina kokeilla kevyempää keinoa”, Marttojen kotitalousneuvoja Outi Mehto sanoo. Hän kertoo viisi taatusti terveellistä ja hyvää tapaa käyttää suolaa.

1. Valurautapannun puhdistaminen

Moni tietää, että valurautapannua ei saa puhdistaa pesuaineilla: valurautapannussa on rasvapoltettu, lian pinttymistä ja ruostumista estävä pinta, ja pesuaine poistaa rasvaa tehokkaasti eli heikentää tätä pintaa.

Suola sen sijaan käy valurautapannun puhdistamiseen hyvin. Valurautapannu ei ole herkkä karkealle, joten ei tarvitse pelätä karkeankaan suolan vahingoittavan pintaa. Pinnoitettujen kattiloiden puhdistamiseen suola ei missään tapauksessa sovi.

Käytä suolaa valurautapannun puhdistamiseen pesuaineen tapaan, näin:

Ripottele reilusti suolaa valurautapannun pohjalle. Harjaa suolaa ja pannua tiskiharjalla, jynssää likaisimpia kohtia. Huuhtele lopuksi suola pois kuumalla vedellä.

2. Punaviinitahrojen poistaminen

Oi mikä ihana illallinen tai ilta – ja sitten punaviiniä läikkyy puserolle tai sohvalle. Älä jää päivittelemään vaan toimi nopeasti:

Ripottele reilusti hienojakoista suolaa tuoreen punaviinitahran päälle. Älä vielä kastele tahraa!

Ripottele reilusti hienojakoista suolaa tuoreen punaviinitahran päälle. Älä vielä kastele tahraa! Kuiva suola imee viiniä vaatteesta tai muusta tekstiilistä itseensä niin, että sen ihan näkee. Odottele jonkin aikaa, vaikkapa noin kymmenen minuuttia. Sitten huuhtele tahra kylmällä vedellä.

Jos suolaa ei ole saatavilla, olisiko kivennäisvettä? Tuoreen punaviinitahran huuhtelu kivennäisvedellä voi sekin toimia pikakeinona pelastaa vaate punaviinin kiinni jymähtämiseltä.

3. Lasien, maljakoiden ja pullojen kirkastaminen

Etkö ole ihan varma pullojen puhtaudesta, ja simaa tai mehuja pitäisi tehdä? Ovatko kukkamaljakot pinttyneet pohjalta tai juomalasit jotenkin sameita?

Pullojen puhdistaminen on helppoa. Kaada pullon pohjalle 1–2 ruokalusikallista karkeaa suolaa. Kaada sitten lämmintä vettä päälle niin, että pullo on suunnilleen kolme neljäsosaa täysi eli ei aivan täynnä.

Peukalo pullon suulle, ja ravistele suolavettä pullossa jonkin aikaa.

Sitten peukalo pullon suulle ja pulloa ravistelemaan. Reippaan ravistelun jälkeen kaada suolavesi pois, ja lopuksi pese ja huuhtele pullo normaalisti.

Maljakoiden ja lasien kirkastamiseen hyvä keino on suolan ja etikan yhteiskäyttö. Laita maljakoihin tai laseihin karkeaa suolaa ja päälle väkiviinaetikkaa niin, että suolaa on noin kymmenesosa, etikkaa yhdeksän kymmenesosaa. Anna vaikuttaa yön yli. Pese lopuksi lasit ja maljakot tavalliseen tapaan.

4. Ruostetahrojen poistaminen

Suolan ja etikan yhdistelmä auttaa myös ruostetahroihin. Tee pieneen astiaan, vaikka kahvikuppiin, suola-etikkaseos laittamalla ensin astiaan suolaa ja lisäämällä sekaan varovaisesti väkiviinaetikkaa niin, että seoksesta tulee tahnamaista. Ota tahnaa siivousliinaan tai pehmeään hankaussieneen ja hankaa sillä ruosteista kohtaa.

Hups, grillissä ruostetta. Suola ja etikka tulevat apuun.

Ruostetta voi tulla vaikka keittiön lavuaariin, tai talven jäljiltä esimerkiksi polkupyörässä voi olla ruostetta. Marttojen kotitalousneuvojakin oli suojannut pihan pallogrillin syksyllä huonosti ja hankasi sitten grillistä ja sen ritilästä ruostetta taatusti turvallisella suola-etikkatahnalla.

5. Hopeiden kiillotus

Jos kaapissasi on hopeisia aterimia tai astioita, aina on juuri oikea aika alkaa käyttää myös niitä. Tummuneen hopean kiillotuksessa toimii alumiinin ja suolan yhteisvaikutus.

Tummuneen hopean kiillotuksessa toimii alumiinin ja suolan yhteisvaikutus.

Jos käytössä on alumiinifoliovuoka, laita vuokaan desin verran hienojakoista pöytäsuolaa ja noin litra haaleaa vettä. Laita hopeat vuokaan ja anna suolan ja alumiinin vaikuttaa vartin verran. Lopuksi huuhtele.

Jos  kotona ei ole alumiinifoliovuokaa, foliorullakin käy. Vuoraa silloin jokin astia foliolla ja laita folion päälle samalla tavoin desin verran suolaa ja päälle haaleaa vettä. Sitten hopeat veteen foliolla vuorattuun astiaan.

Lue myös:

nytonhyvä
Kukkia itselle? Kyllä kiitos!
Kukkia itselle? Kyllä kiitos!

Väsyttääkö? Liikaa hommia? Ja kotona lapsetkin käyvät hermoille? Aina voi tehdä päivästä paremman!

Kodin Kuvalehden lukijat kertovat, miten he piristivät itseään arjessa – ja usein tulivat ilahduttaneiksi samalla ohimennen muitakin.

Kauneutta kotiin

”Toin koivunoksia sisälle.”

”Ostin ruusukimpun itselleni! Välillä pitää kiittää itseään.”

”Sain vihdoinkin vaihdettua kevätverhot.”

”Ilahduin kukista, jotka ostin siivouksen jälkeen siistiin kotiin keittiönpöydälle.”

Läheisten lämpöä

”Sain myös mummoni iloiselle tuulelle, kun puhuin hänen kanssaan puhelimessa.”

”Leikin hippaa lapsen kanssa.”

”Katsoimme tietokoneelta videoita, joilla nyt 8- ja 10-vuotiaat pojat olivat pieniä.”

”Laitoin esikoisen piirtämän ihanan keväisen piirustuksen seinälle.”

Hemmottelua herkuilla

”Nautin leivoksen kahvilassa. Oli ihana istua kaikessa rauhassa.”

”Herkuttelin perunalastuilla, limsalla ja suklaalla.”

”Kaneliässät onnistuivat ensimmäistä kertaa! Sain ystävältä niihin huiput vinkit.”

”Pidin karkkipäivän keskellä viikkoa.”

Onnistumisen iloa

”Sain tehtyä neuletyön valmiiksi.”

”Leivoin eilen leipää. Tytär totesi pöydän ääressä: ’Sä teet aina parasta ruokaa, äiti’.”

”Iloitsin puhtaiden liinavaatteiden tuoksusta pyykkipäivän päätteeksi.”

”Teinipoika pyysi leikkaamaan hiuksensa ja kiitteli tuloksesta vuolain sanoin. Tuntui hyvältä.”

”Sain hankittua uudet kengät.”

Levon hetkiä

”Nautin hierojalla käynnistä.”

”Virkistyin metsäretkestä, jolla paistoimme nuotiolla makkaraa ja joimme termospullosta teetä.”

”Päiväunet ovat ihana asia. Menen päiväunille aina kun ehdin.”

”Pitkä sauvakävely piristi todella.”

”Nautin takkatulesta ja lenkkimakkarasta.”