Valoa näkyvissä! Yksi vinkki: joko pysty- tai vaakavedoilla se kuivaus, kiitos.
Valoa näkyvissä! Yksi vinkki: joko pysty- tai vaakavedoilla se kuivaus, kiitos.

Oletko jo katsellut ikkunoitasi sillä silmällä? Ikkunanpesun kulta-aika on pian. Tiedätkö, miksi ikkunanpesussa kannattaa käyttää etikkaa, sanomalehteä ja suodatinpussia?

Mikä ihana valo kotiin taas tulvii – ja kuinka paljon enemmän tulvisikaan, jos ikkunat eivät olisi niin likaiset: likaiset ikkunat vievät sisään tulevasta valosta jopa 40 prosenttia pois.

Syksyn sateiden jäljet ja talven aikana kertynyt pöly näkyvät valoa vasten niin selvästi, että ikkunanpesu kolkuttaa mielessä jo varhain keväällä. Marttojen kotitalousneuvoja Outi Mehto kuitenkin sanoo, että ikkunanpesu vasta kesän alkaessa voi olla järkevää ainakin kaupunkikodeissa.

”Itse olen jo tovin katsellut ikkunoitani sillä silmällä. Pöllyävä katupöly viimeistelee nyt ikkunoita siihen kuntoon, että ne todellakin kaipaavat pesua. Toisaalta katupölyn lakaisu nostaa ilmaan pölyä niin paljon, että on ihan hyvä odottaa, kunnes kadut on puhdistettu, ja pestä ikkunat sitten.”

”Peseminen aurinkoisena päivänä houkuttelee, mutta silloin ikkunat kuivuvat turhan nopeasti kesken pesun.”

Paras hetki ikkunanpesuun on sateeton ja pilvipoutainen päivä. Lämpötilalla ei ole väliä, jotkut pesevät ikkunoita talvellakin. Kun sitten aloittaa, ikkunat kannattaa pestä likaisimmasta alkaen eli aloittaa ikkunoiden ulkopinnoista.

”Peseminen aurinkoisena päivänä houkuttelee, mutta silloin ikkunat kuivuvat turhan nopeasti kesken pesun – ellei ole todella nopea. Kesken kaiken kuivuviin ikkunoihin jää helposti rantuja, pesemisen jälkiä.”

Tiesitkö, että suodatinpussi on ikkunanpesijän hyvä kuivaushanska ja sanomalehti viimeistelee kiillon?

Ikkunoiden peseminen kunnolla kerran vuodessa riittää. Jos intoa on, ulkopinnat voi pestä toisen kerran vaikka syksyllä. Kun ikkunanpesuun ryhdyt, kertaa vielä nämä Marttojen kotitalousneuvojan vanhat ja uudet neuvot. Tiesitkö, että suodatinpussi on ikkunanpesijän hyvä kuivaushanska ja sanomalehti viimeistelee kiillon upeaksi?

1. Ensin puitteet puhtaiksi

Aloita ikkunanpesu ikkunanpuitteiden puhdistamisella. Sekä puitteisiin että itse laseihin voi mainiosti käyttää käsitiskiainetta.

Ikkunanpuitteiden puhdistus aloitetaan puhtaimmasta kohdasta. Pyyhi ikkunanpielet ja -puitteet kostealla siivousliinalla, esimerkiksi mikrokuituliina on hyvä.

2. Kuivalla liinalla pölyt pois

Ihan ensin ikkunoita kannattaa pyyhkiä kuivalla mikrokuituliinalla tai vaikka pölyhuiskalla. Kuiva liina kerää ikkunoiden pinnalla olevan irtolian niin, että pesuvesi ei pesuvaiheessa likaannu ihan saman tien.

”Tätä vaihetta moni ei tule ajatelleeksi. Likaiseksihan se mikrokuituliina tästä pyyhkimisestä tulee, mutta liina on näppärä pestä pyykinpesukoneessa.”

3. Vain vähän pesuainetta – ja tilkka etikkaa

Ikkunanpesussa veden on hyvä olla lämmintä. Käsitiskiainetta tai yleispuhdistusainetta kannattaa lorauttaa ämpärin pesuveteen varoen eikä ronskilla kädellä.

Enemmän saippuaa ei tarkoita ikkunanpesussa enemmän puhtautta vaan ennemmin ikkunoihin jääviä saippuajälkiä.

Enemmän saippuaa ei tarkoita ikkunanpesussa enemmän puhtautta vaan ennemmin ikkunoihin jääviä saippuajälkiä. Jos lika ei tunnu irtoavan, tiskiainetta on helppo lisätä.

Oikein toimiva kikka on laittaa pesuveteen käsitiskiaineen lisäksi tilkka etikkaa. Etikka kirkastaa laseja, myös ikkunalaseja.

4. Pestessä tyyli on vapaa

Mikrokuituliina tai ikkunapesin pesuveteen ja sitten ikkunaa pesemään. Tässä hommassa pienetkin lapset voivat hyvin olla mukana, koska tyyli on vapaa. Tärkeää on vain, että pesee saippuavedellä koko ikkunan ja että lasi jää melko kosteaksi. Lisäksi pesuvesi pitää vaihtaa tarpeeksi usein, ettei vahingossa levitä edellisistä ikkunoista irronnutta likaa eteenpäin seuraaviin.

5. Yhdensuuntaisin, tasaisin vedoin

Ennen ikkunanpesun aloittamista kannattaa tarkistaa, että kuivaimen kumiosa on ehjä. Sitten pestyjä ikkunoita jämptisti kuivaamaan. Varo painamasta kuivainlastaa liian kovaa ikkunaa vasten, muuten se ei luista tasaisesti.

Riita poikki: pystyvedoin ja vaakavedoin kuivaaminen on ihan yhtä hyvä. Yhteen ikkunaan kuitenkin vain jompiakumpia.

Tässä on koulukuntaeroja, mutta riita poikki: pystyvedoin ja vaakavedoin kuivaaminen on ihan yhtä hyvä. Yhteen ikkunaan kuitenkin vain jompiakumpia, joko pysty- tai vaakavetoja, muuten kuivaamisesta jää helpommin ikkunaan raitoja.

6. Erillinen huuhtelukierros innokkaimmille

Jos haluat käyttää vielä erikseen puhdasta huuhteluvettä, niin kaikin mokomin! Pyyhi silloin pestyt ikkunat vielä puhtaalla vedellä, johon on lisätty tilkka etikkaa. Kuivaa sen jälkeen uudelleen kuivaimella.

Jotkut ovat tottuneet tekemään aina näin, toiset eivät ole huuhtelukierroksesta kuulleetkaan.

7. Lopuksi reunat ja nurkat, kokeile suodatinpussia!

Kun ikkuna on pesty ja kuivaimella kuivattu, karmien nurkkiin ja reunoihin jää usein hiukan saippuaa tai vettä. Kuivaa siis lopuksi nurkat ja reunat vaikka säämiskällä tai talouspaperilla. Marttojen erittäin hyväksi havaitsema keino on käyttää kuivaamisessa tavallista, kahvinkeitossa käytettävää suodatinpussia.

”Suodatinpussi imee kosteutta hyvin, ja kulmikkaan muodon vuoksi sillä saa kätevästi kuivattua ikkunat nurkistakin.”

”Suodatinpussi laitetaan käteen kuin lapanen, ja sillä kuivataan ikkunanpuitteiden nurkat ja reunat. Suodatinpussi imee kosteutta hyvin, ja kulmikkaan muodon vuoksi sillä saa kätevästi kuivattua ikkunat nurkistakin.”

8. Sanomalehti kiillottaa, usko isoäitejä

Kyllä vanha kansa tietää. Aikoinaan ikkunoita kiillotettiin sanomalehdellä ehkä siksi, että erilaisia siivousvälineitä ei paljon ollut tarjolla. Nyt on, mutta sanomalehteä parempaa kiillottajaa Marttojen kotitalousneuvoja ei silti tiedä, vaikka kotitaloustieteitä opiskellessa monenlaista kokeiltiin.

”Jos ikkunanpesun viimeistelee sillä, että pyyhkii puhdasta ikkunaa käteen rytistetyllä sanomalehden sivulla, ikkuna todella alkaa kiiltää entistä paremmin. Kovin moni ei ehkä enää tätä viimeistelyä tee, eikä se ole mitenkään pakollista. Mutta kannattaa joskus kokeilla ja kuunnella muutenkin isoäitien neuvoja.”

+ lisävinkki

9. Muista myös verhot ja kaihtimet

Verhot ja kaihtimet näkee aina, mutta silti tai siksi niitä ei usein tule ajatelleeksi. Ikkunoidenpesuun liittyväksi rutiiniksi kannattaa siksi ottaa myös verhojen ja kaihtimien puhdistus.

Ikkunanpesupäivänä verhot kannattaa ainakin irrottaa sekä imuroida tai ravistella, vaikka tuulettaakin.

”Kaikkia verhoja ei tarvitse pestä joka vuosi, mutta ikkunanpesupäivänä verhot kannattaa ainakin irrottaa sekä imuroida tai ravistella, mahdollisuuksien mukaan vaikka tuulettaa.”

Kaihtimia on hyvä imuroida välillä silloin, kun imuroi muutenkin, mutta ikkunanpesun yhteydessä ne voi vielä pyyhkiä mikrokuituliinalla. Kuiva tai enintään nihkeä mikrokuituliina on paras, sillä liian kostea liina jättää kaihtimet helposti laikukkaiksi.

Neuvot antoi Marttojen kotitalousneuvoja Outi Mehto.

Martta v. 1996

Parhaat neuvot ikkunanpesuun – muista helppo etikkakikka ja suodatinpussiniksi!

Käsitiskiaine muuttui saippuaksi, kuivain lastaksi. Huuhtelu turhaa, jos ainetta laittaa maltillisesti ja käyttää kuivainta. Oliko isoäidin sanomalehti laadultaan samaa, kuin nykyään. Painomuste irtoaa helposti, enkä halua sitä vastapestyihin ikkunoihin. Aina en ymmärrä näitä marttojen niksejä, vaikka olen itsekkin martta.
Lue kommentti
Kesä jättää jälkensä.
Kesä jättää jälkensä.

Kesällä tulee sotkua. Vaatteisiin tarttuu ruohoa, suklaajäätelöä, aurinkorasvaa ja vaikka mitä. Marttojen ohjeilla annat tahroille kyytiä. Kahdella täsmäaseella pötkii jo pitkälle: käsitiskiaineella ja sappisaippualla!

Tahrojen poistossa pätee yksi neuvo ylitse muiden: puhdista tahra aina mahdollisimman tuoreena, silloin onnistumisen mahdollisuus on suurin.

”Jos et ehdi puhdistaa tahraa heti, pidä huolta että likaantunut kohta pysyy kosteana. Liota vaatetta tarpeen mukaan vaikka yön yli”, neuvoo toiminnanjohtaja Marja Kuuteri Pirkanmaan Martoista.

”Tahranpoistoaineelle on hyvä antaa vaikutusaikaa, mutta kuivahtaneena tahran pinnalle sen teho on mennyttä.  Lopuksi aina pese vaate pesukoneessa pyykinpesuaineella tekstiilin pesuohjeen mukaisesti.”

Puhdista tahra mielellään heti ja kokonaan.

Marja Kuuterin mukaan olisi hyvä saada tahra kerralla poistettua.

”Jos hankaat sitä useilla eri aineilla voi käydä niin, että lika vain kiinnittyy tiukasti vaatteen kuituihin. Samoin käy tahranpoistoaineille.”

Tahranpoistoaineet ovat kehittyneet entistä tehokkaammiksi ja monipuolisimmiksi. Esimerkiksi huonekalujen päällysteisiin ilmaantuneita suttuja voi puhdistaa roll-on-tyyppisillä tahranpoistajilla.

Tavallinen käsitiskiaine tepsii ensiapuna useisiin tahroihin. Myös vanha kunnon sappisaippua, etenkin nestemäisenä, on joka kodin perustuote tahravahinkojen varalta. Muistathan, että voimakkaasti emäksinen sappisaippua ei sovi villan eikä silkin puhdistamiseen.

Joskus tahrat ovat ylivoimaisia. Sellaisia ovat esimerkiksi vanhoihin urheilupaitoihin piintyneet hikijäljet. 

”Pitää hyväksyä se, että vaatteilla on käyttöikänsä.”

Näin puhdistat tavalliset kesätahrat:

Mustikka: Lähtee tuoreena jopa astianpesuaineella ja kuumalla vedellä. Käsitiskiaine kannattaa huuhdella hyvin ennen pesukoneeseen laittamista, sillä se vaahtoaa runsaasti. Jos tahra on jo kuivahtunut, tahranpoistoaine yleensä tepsii. Älä hankaa, tahra voi levitä.

Ruoho: Ruohotahrat, varsinkin kuivuneet, ovat vaikeita. Käsittele tahra ensin sappisaippualla tai tahranpoistoaineella ja pese sitten entsyymipitoisella pyykinpesuaineella. Jos tahra ei irtoa, voit varovasti kokeilla puhdistaa sitä liuottimella kuten Sinolilla.

Vesimeloni: Käsittele tahranpoistoaineella ja pese sitten pesukoneessa ohjeen mukaan. Yleensä toimii.

Aurinkorasva: Rasvatahraan tepsii tahranpoistoaine ja pesu mahdollisimman kuumalla vedellä. Aurinkovoide tahrii usein pyyhkeet, ne kestävät onneksi hyvin kuumalla pesua.

Suklaajäätelö: Käsitiskiaine tai tahranpoistoaine ja pesu kuumassa vedessä auttavat tähänkin. Vaikka kangas ei kestäisi kuumaa, kannattaa kokeilla sitä silti. Tahrainen vaate on pilalla muutenkin, joten riski ei ole suuri.

Paras tapa suojautua roiskeilta ruuanlaitossa on esiliina!

Marinadikastike: Rasvatahraan voi ensiavuksi käyttää käsitiskiainetta. Jos kangas kestää, pese vaate 90 asteen lämpötilassa. Vinkki: Grillipuuhissa ja ruuanlaitossa yleensä paras tapa suojautua roiskeilta on esiliina!

Saippuakuplatahrat: Väriaineiden takia voi istua tiukassa, mutta tahranpoistoaine ja pesukonepesu pesuohjeen mukaan usein tepsivät.

Noki: Noessakin on rasvaa. Sappisaippua ja kuuma vesi ovat hyvä yhdistelmä nokitahrojen poistoon.

Linnunkakka: Värjää vaatteen inhottavasti.  Puhdasta tulee usein sappisaippualla ja kuumalla vedellä. Liotus etikkavedessä voi auttaa. Sopiva sekoitussuhde on litra vettä ja 2 desiä etikkaa.

Hiki: Kainaloiden hikitahrat istuvat tiukassa, varsinkin, jos olet kiinnittänyt ne kiinni kankaaseen silittämällä. Hikitahrat ja myös pinttynyt hienhaju lähtevät etikalla. Sekoita puoli desiä etikkaa viiteen litraan vettä ja liota vaatetta puolisen tuntia. Pese sitten normaalisti. Myös ruokasooda voi toimia: sivele vedestä ja soodasta sekoitettu tahna tahran päälle ja anna vaikuttaa. Huuhtele ja pese pesukoneessa.

Valkoisen paidan voi valkaista kloriitilla, jos kangas kestää. Puuvilla ja pellava kestävät hyvin, elastaani ei, ainakaan laimentamatta.

Oksennus: Huuhtele tahra heti. Yleensä se lähtee sen jälkeen tavallisessa pesussa. Oksennuksen haju kaikkoaa, kun laitat pesuainekoteloon etikkaa huuhteluaineen tapaan.

Maitokahvi: Rasvapohjaiseen tahraan puree tuoreeltaan käsitiskiaine ja kuuma vesi. Kuivahtaneeseen käytä tahranpoistoainetta ja pese kuten tavallisesti. 

Hammastahna: Varsinkin valkaisevien hammastahnojen sinertäväpohjaiset väriaineet tekevät hammastahnatahroista hankalia. Turha yrittää pyyhkiä pyyhkeenkulmalla, pesukoneeseen vaan heti koko vaate.

Meikkivoide ja itseruskettava voide: Tahra imeytyy kankaan kuitujen väliin ja jämähtää sinne. Yritä tahranpoistoaineella tai sappisaippualla ja pesulla. Varaudu sanomaan tahrapaidallesi hyvästit. 

Kaikkia konsteja kannattaa kokeilla, jos flunssa valvottaa.
Kaikkia konsteja kannattaa kokeilla, jos flunssa valvottaa.

Viekö kesäflunssa yöunesi? Halpa ja helppo konsti voi auttaa yskään ja kutisevaan kurkkuun – se on testattu jo monessa polvessa.

Köh köh! Köh köh! Ja kerran vielä: köh köh!

Kuulostaako tutulta?

Yskä ja kurkun kutina piinaavat välillä niin pahasti, ettei yskimiseltä saa yölläkään nukuttua. Edes yskänlääke ei aina auta.

Mutta ihanaa! On konsti, joka auttaa.

Sen kertoi jo lapsuudessani äitini, joka neuvoi sen koko perheelle ja hyvällä menestyksellä. Muistaakseni äitini oli puolestaan oppinut konstin omalta äidiltään.

Ihme tapahtuu: kutina lakkaa! Nukut kuin murmeli.

Näin helppo se on: Ota astiankuivauspyyhe – älä siis käytä paksua froteista vaan mieluummin ohuempaa pyyhettä. Kastele se vesihanan alla läpimäräksi kylmällä vedellä. Kierrä pyyhkeestä vedet pois niin, ettei se valu vettä.

Sen jälkeen asettele pyyhe kaulallesi. Pyyhkeen ei tarvitse ulottua niskan taakse solmuun asti.

Sitten vain nukkumaan, ja ihme tapahtuu: kutina lakkaa! Nukut kuin murmeli. Kokemusta on!

”Hoivan tunteella on hirvittävän iso merkitys”

Mutta mistä konstin teho johtuu? Tekee mieli selvittää, joten soitan ekspertille. Kurkkukivun ja flunssien kanssa tekee työtä lääkärikeskus Mehiläisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti Ulla Södervall. Hän kuulee konstista ensimmäistä kertaa.

”Ei tule mieleen, että tällaisesta avusta olisi mitään lääketieteellistä näyttöä. Jos olisi tukirangan vaivoja, silloin kyllä lämmin tai kylmä voi auttaa, jos sitä pidetään paikallaan pidemmän aikaa.”

Södervall arvelee, että kyseessä voi olla myös plasebovaikutus, joka liittyy lämpimiin tunteisiin.

”Äidin opettamaan neuvoon on ehkä liittynyt hoivan tunne, jolla on hirvittävän iso merkitys.”

Avannossakin verisuonet supistuvat. Tulehdusta voidaan vähentää kylmällä.

Mutta hetkinen: pitkään yskinyt kollegakin kokeili juuri niksiä, ja hänenkin köhänsä rauhoittui. Eikä ollut äitiä konstia kertomassa.

Södervall jää miettimään. Tulehdusreaktiota ainakin lihaksista voidaan saada kylmällä taltutettua.

”Onhan esimerkiksi avannossa käymisellä valtavasti vaikutuksia: kylmässä verisuonet supistuvat, ja sen jälkeen ne taas oikein avautuvat. Happi kiertää ja kaikki lähtee liikkeelle. Sikäli ainakin tulehdusta voidaan kylmällä vähentää.”

”Ei siitä mitään haittaakaan voi olla!”

Konstia kokeillut kollega puolestaan mietti, että kyse voisi olla kosteuden eikä kylmän vaikutuksesta: mitä jos rätti toimiikin niin kuin höyryhengitys, pikkuhiljaa kosteutta vapauttaen?

Södervall ei lämpene selitykselle: rätistä ei hänestä pääse nousemaan höyryä juurikaan. Hän miettii, että kyse voisi olla myös hermostosta, johon nenän tukkoisuus voi jollain lailla vaikuttaa. Tutkimusta tarvittasiiin kuitenkin lisää ennen kuin Ulla Södervall lähtisi märän rätin puolestapuhujaksi.

”Mutta jos se auttaa, eihän siitä mitään haittaakaan voi olla!”

Kesäflunssasta kärsivälle Södervall ehdottaa ennemmin tutumpia apukeinoja: juo riittävästi, helpota tukaluutta kipulääkkeillä ja lepää.

”Viruksen aiheuttamaa flunssaa ei voi varsinaisesti lyhentää. Mutta tablettina tai suihkeena käytetty sinkkiasetaatti saattaa lyhentää sen kestoa ja helpottaa oireita.”