Maija llmoniemi on 35-vuotias bloggaaja ja yrittäjä, joka asuu sinkkuna Helsingissä.
Maija llmoniemi on 35-vuotias bloggaaja ja yrittäjä, joka asuu sinkkuna Helsingissä.

Jos huolehdit taloudestasi, sinulla on varaa myös heittäytyä uuteen.

Toteuta omia unelmiasi.

Elin pitkään toisten odotusten mukaan. Olen yrittäjäperheen suorittajatytär Keski-Suomesta. Nuorena luulin, että elämä on suora putki: opiskelut, työpaikka, asuntolaina, perhe.

Pitkään vedin täysillä. Valmistuin maisteriksi ja perustin 26-vuotiaana oman yrityksen, viestintätoimiston. Paiskin töitä, halusin menestyä ja tienata. Oli tärkeää päästä kilistelemään samppanjalaseja hotelli Kämpin baariin.

Hurja työtahti ja pintaliito kuitenkin kostautuivat. Kroppa reistaili, olin uupunut. Lopulta ymmärsin sen johtuvan siitä, että olin väärällä polulla. Luovuin yrityksestäni. Sain tärkeän opin: jos et kuuntele itseäsi, voit huonosti.

Älä jättäydy toisen varaan.

Mieti aina, mitä itse haluat. Toisen varaan jättäytyminen hidastaa omien unelmien toteuttamista ja vähentää jyrkästi tuloja. Se voi heijastua pitkälle tulevaisuuteen. Jos nainen esimerkiksi jää vuosiksi kotiin hoitovapaalle, eläke pienenee selvästi.

Minä opin itsestäni huolehtimisen vaikeimman kautta. Vuonna 2012 rakastuin. Mies muutti Ruotsiin uransa takia, ja minä lähdin mukaan, hyppäsin tyhjään. Elimme miehen ehdoilla ja rahoilla. Oma elämäni jäi sivurooliin, eikä omien työkuvioiden käynnistämiseen koskaan tuntunut löytyvän oikeaa hetkeä. Elin edustusvaimon elämää vailla suunnitelmia tai omaa palkkaa. Tämä kostautui, kun mies jouluna 2013 ilmoitti jättävänsä minut.

Palasin Suomeen rahattomana, työttömänä ja asunnottomana. Oli pakko lainata vanhemmilta rahaa ja mennä sossun luukulle. Mietin, miten ihmeessä jouduin tähän.

Uskalla näyttää haavasi.

Et saa apua, jos muut eivät tiedä, että tarvitset sitä. Eron jälkeen oli kova paikka kertoa muille, että tarvitsin kattoa pääni päälle. Haurauden paljastaminen kuitenkin kannatti. Sain terapiajakson julkiselta puolelta. Ystävä tarjosi minulle asuntonsa vuokralle, ja sain paljon tsemppausta. Tärkeimmät ihmiset pysyivät vierelläni. Olen löytänyt paljon sellaista, minkä arvoa ei voi rahassa mitata.

Älä pelkää heittäytymistä.

Muutoksia ei pidä pelätä. Uusiin haasteisiin tarttumalla tai uraa rohkeasti vaihtamalla voi kohentaa omaa talouttaan. Epäonnistuneistakin yrityksistä jää yleensä jotain käteen. Puoli vuotta eroni jälkeen lähdin Norjaan, jossa työskentelin apulaisena kalastusteollisuudessa. Halusin tienata rahaa ja nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta. Kohdalle sattui kuitenkin huono kalavuosi. Tulin takaisin Suomeen seuraavana vuonna, jälleen tyhjän päälle. En silti kadu aikaa Norjassa. Opin uutta, pärjäsin yksin. Pala sydäntäni jäi Norjaan.

Seiso omilla jaloillasi.

Taloudellinen tilanteeni on yhä haasteellinen. Joudun miettimään rahan riittävyyttä joka ainoa päivä. En enää koskaan halua olla taloudellisesti täysin riippuvainen toisesta ihmisestä. Ikinä ei voi tietää, mitä tapahtuu. Rakkaus voi loppua ja sinisilmäinen luottamus kostautua. Siksi jokaisen meistä pitäisi suhtautua raha-asioihin realistisesti. Nainen tarvitsee oman tilin aina. Se antaa mahdollisuuden riippumattomuuteen. Suosittelen avioehtoa ja omaa säästösuunnitelmaa ihan jokaiselle.

 

 

Itsenäinen nainen

"Naisella täytyy olla omat rahat"

Olen täsmälleen samaa mieltä. Ihmettelen kuinka vielä nykyaikanakin osa nuorista naisista jättäytyy miehen elätettäväksi. Rakkausavioliitto voi päättyä milloin vain toisen kyllästymiseen tai kuolemaan. Oma raha antaa vapauden hengittää ja toimia itsenäisesti. Siitä ei kannata luopua yhdenkään miehen vuoksi. Jos mies vaatii naista jäämään kotiin, hälytyskellojen pitäisi soida ja lujaa. Se on ensimmäinen merkki väärästä vallankäytöstä.
Lue kommentti
Itsenäinen nainen

"Naisella täytyy olla omat rahat"

Äitini muistutti minua jatkuvasti nuorena, että muista elää elämäsi siten, että pystyt tarvittaessa elämään omillasi.Se neuvo on aina pysynyt takaraivossani ja olen tosiaankin pitänyt huolta siitä, että pärjään myös omilla tuloillani. Jopa ammatinvalinta meni kylmästi sen mukaan.Olen itsekin monesti ihmetellyt naisia, jotka vapaaehtoisesti ovat vuositolkulla kotona kotihoidontuella ja puolison elätettävänä. Mitäs sitten jos tulee avioero omasta tai miehen toiveesta, puolison kuolema tai pakko...
Lue kommentti
Mari Savio on 45-vuotias vaatesuunnittelija, joka asuu kolmen tyttärensä kanssa puutalossa Lapinjärvellä. Kodin tyylikkäimmät ja siisteimmät huoneet ovat perheen teinien huoneet.

Suorat sanat: Kun kyse on sisustuksesta, yllättävän monesta naisesta kuoriutuu despootti, joka stailaa muut perheenjäsenet piiloon, sanoo vaatesuunnittelija Mari Savio.

Koti ei ole näyttelytila

Koti on ihmisen pesä, ei statussymboli tai näyttelytila. Siksi jokaisen perheenjäsenen pitäisi minusta näkyä kodin sisustuksessa. On outo ajatus, että vain yksi ihminen päättää, miltä yhteisessä kodissa näyttää.

Monessa perheessä näin kuitenkin on. Kun kyse on sisustuksesta, naisesta kuoriutuu helposti despootti, joka määrää kaiken ja stailaa muut perheenjäsenet piiloon.

Sulje silmät, jos et kestä lapsen makua

En usko siihen, että pikkulapsilta pitää kysyä, haluavatko he puuron kanssa mansikoita vai mustikoita vai ehkä vadelmia. Sellainen on sekopäistä ja saa lapsen tuntemaan olonsa turvattomaksi. Mutta siihen uskon, että lapsella on oikeus päättää huoneensa sisustuksesta. Jos lapsen valintoja kunnioitetaan, hän tuntee itsensä tärkeäksi, osaksi laumaansa.

Lastenhuoneen ei tarvitse näyttää coolilta. Miksi tarvitsisi? Se on lapsen tila, eikä aikuisten tarvitse mennä sekaan sössimään.

Perheeseeni kuuluvat 3-, 12- ja 14-vuotiaat tytöt. Jossain vaiheessa keskimmäisellä oli niin kova prinsessavaihe, että vessapaperinkin olisi pitänyt olla hänestä pinkkiä, jotta sillä olisi voinut pyyhkiä hanurinsa. Koko huone kimmelsi roskista myöten, ja seiniä koristivat Frozen-seinätarrat. Jos prinsessavaihe iskee, se iskee. Järkyttävältähän se näyttää, mutta pian kehitysvaihe on ohi.

Jos et kestä lapsen tyyliä, sulje silmäsi.

Lastenhuoneen ei tarvitse näyttää coolilta. Miksi tarvitsisi? Se on lapsen tila, eikä aikuisten tarvitse mennä sekaan sössimään.

Tee kompromisseja

Kun lapset olivat pienempiä, lattiamme oli niin täynnä muovikrääsää, että kompastelin öisin matkalla vessaan. Se jurppi. Ostin jättimäiset lelukorit, mutta My Little Ponyt jatkoivat kasautumistaan. Päätin kestää, koska pian keräilyvimma kuitenkin laimenisi. Sitä paitsi meillä on muutenkin aina niin sotkuista, että kyllä sekaan muutama muovilelu uppoaa.

Joskus olen paha äiti ja rikon omia oppejani. Kun muutimme nykyiseen taloomme, lastenhuoneissa oli valmiina William Morrisin tapetit. Ne olivat minusta maailman hienoimmat, mutta lapset ilmoittivat, että ne pitää repiä. En suostunut. Vastalahjaksi he saivat sisustaa huoneensa juuri niin kuin lystäsivät.

Jos lapsi saa valita huoneensa värin tai maalata seinänsä itse, hän ikään kuin jättää oman jälkensä kotiin. Uskon, että sisustus voi vaikuttaa mielenterveyteen. Kodin tehtävä on olla ihmisen lepopaikka, ei stressin aiheuttaja.

Moni nainen kuvittelee, ettei miehillä ole minkäänlaista mielipidettä sisustamisesta. Kannattaisi ehkä kuitenkin kysyä.

Kestä lapsen kiintymys hirviösohvaan

Oma sisustusmakuni on kaistapäinen. Käytän paljon värejä, yhdistelen räjähtäneitä kirppislöytöjä designhuonekaluihin, en nauti tyylipuhtaudesta enkä tajua konmarittamista.

Silti yllätyn usein siitä, millaisiin asioihin lapset kodissa kiintyvät. Esimerkiksi sohva ja sen paikka ovat heille kamalan tärkeitä. He ovat kääntelemässä sohvaa ihan koko ajan.

Jossain vaiheessa olohuoneessamme oli vaaleanpunainen sohva, jonka olin jossain mielenhäiriössä raahannut kierrätyskeskuksesta. Se oli järkyttävän ruma, mutta lapset rakastivat sitä. Vuosia uhosin, että nyt tuo lähtee, mutta tyttäreni sanoi: ”Äiti, sä et voi heittää tota pois. Toihan on ihan niin kuin sä: tosi tosi vanha ja tosi tosi muhee.” Onneksi sohva pian levisi liitoksistaan ja pääsimme siitä eroon.

Kysy miehenkin mielipidettä

Moni nainen kuvittelee, ettei miehillä ole minkäänlaista mielipidettä sisustamisesta. Kannattaisi ehkä kuitenkin kysyä.

Suorat sanat: Velkakierteen selvittäminen vaatii sitkeyttä, mutta se kannattaa. Raha tuo onnea, sanoo Roni Laukkarinen.

 Raha on elämän tärkein asia.

Raha määrittää kaikkea, mitä olet ja teet. Ilman rahaa et tee mitään tai ole tässä yhteiskunnassa kukaan. Rahavaikeudet jähmettävät pahimmillaan koko elämän. Tiedän sen omasta kokemuksestani. 

Aikuistumisen kynnyksellä ajauduin pahaan velkakierteeseen. Pikkuhiljaa laskut jäivät maksamatta ja menivät ulosottoon. Velat kasvoivat tuhansiin, vaikka en sortunut pikavippeihin.

Tajusin ongelman, mutta minulla ei ollut kiinnostusta tai voimia hoitaa asioitani. Suurin syy siihen oli masennus.

Taloudellisen tasapainon saavuttaminen on vienyt minulta lähes kymmenen vuotta. Käänne tapahtui, kun aloin toipua masennuksesta ja pääsin palkkatöihin. Sain energiaa myös raha-asioiden selvittämiseen.

Velkaantuneena ei mennyt edes viittä minuuttia, etten olisi miettinyt raha-asioita. Ajattelen rahaa edelleen paljon, mutta en enää pakonomaisesti. Olen sitä mieltä, että raha tuo onnea ja ratkaisee monia ongelmia.

Älä maksa velkoja, jos rahaa ei ole.

Epätoivoisenkin tuntuisesta tilanteesta pääsee eteenpäin. Aikaa ja sinnikkyyttä se kyllä vaatii. Asiat eivät ratkea kerralla, vaan kuopan pohjalta noustaan pienin askelin.

Totuus on uskallettava kohdata. Pyydä apua. Minulle alkuun pääsyyn riitti yksi pitkä puhelu velkaneuvojalle. Hän neuvoi muun muassa, ettei ole järkeä maksaa jotain jättilaskua, jos on sen jälkeen täysin rahaton. Velat säilyvät kyllä ulosotossa, eikä niihin kuole. Raha-asioita on laitettava kuntoon pieni palanen kerrallaan, sovittava maksueristä ja eräpäivien lykkäämisistä.

Omia tapojaan voi muuttaa. Masentuneena heitin perintäkirjeet suoraan roskikseen. Nyt skannaan joka ikisen laskun ja siirrän tiedot Excel-taulukkoon. Kuvaan kaikki kuitit arjen ostoksista ja syötän tiedot ilmaiseen taloudenhallintasovellukseen.

Kontrolli säilyy, kun tiedän koko ajan, kuinka paljon rahaa tulee ja mihin sitä menee. Päiväbudjetti on tärkeä osa taloudenhallintaani.

Vaikka elän säästeliäästi, elämästä pitää myös nauttia. Valitsen ruokakaupassa halvempia merkkejä, jotta minulla on perjantaina varaa erikoisolueen tai herkuttelujuustoon.

Nykyisin olen yrittäjä. Jokaisen pitäisi hoitaa henkilökohtaista talouttaan kuten yrityksen taloutta: tulot ja menot on kirjattava ylös ainakin suurin piirtein. Kun olen kerran tehnyt henkilökohtaisen konkurssin, en halua, että yritykseni joutuu lähellekään sitä pistettä.

Kieltäydy leimasta otsassa.

Rahavaikeudet ovat voimakas stigma. Moni ajattelee, että velkaantuneella on aina vakavia elämänhallinnan ongelmia ja pimeitä salaisuuksia kuten päihde- tai peliriippuvuuksia. Se ei pidä paikkaansa. Huono tuuri, pari isoa laskua tai masennus voivat laukaista ongelmavyyhdin.

Jos rahan kanssa on ongelmia, niistä kannattaa puhua ja pyrkiä tietoisesti eroon häpeästä. Ota ensin arki hallintaasi. Sen jälkeen unohda rahan jatkuva miettiminen ja keskity elämään.

Moni sanoo, että lapsia kannattaa hankkia vasta sitten, kun työ-, talous- ja terveysasiat ovat järjestyksessä. Tällä neuvolla minulla olisi jäänyt elämä elämättä ja perhe perustamatta.