Mikroaaltouunia on paheksuttu, pelätty ja palvottu. Kokkaustapammekin se mullisti.

Olihan se iso. Ja valtavan ruma. Kun sisälle laittoi einespizzan, tuntui kuin olisi teljennyt ateriansa avaruusalukseen. Oli vuosi 1989, ja lapsuudenkotiini oli ilmestynyt kohuttu uutuusvempain: mikroaaltouuni.

Äitini oli vastustanut sen hankkimista vuosia. Myrkyttäisikö säteily ruuan? Olisiko hän huono äiti jos lämmittäisi eilistä ruokaa? Vaurioittaisivatko einekset perhesuhteitamme? Samaa pähkäili moni muukin perhe.

Toimintamekanismikin kuulosti höpöpuheelta: miten niin maksalaatikko muka kuumentuu, jos mikroaallot sysäävät sen vesimolekyylit värähtelemään? Niitä mikroaaltojako sitten syömme?

Mikroaaltouunit ovat turvallisia

Osa epäilee vieläkin. Siksipä Säteilyturvakeskus tiedottaa edelleen nettisivuillaan, että mikroaaltouunit ovat turvallisia. Terveyshaittoja syntyy vain, jos uunia käytetään luukku auki. Silloin mikroa räpläävä saisi muutamassa sekunnissa vakavia palovammoja.

Mikroaaltouuneja oli kaupoissa jo 70-luvulla, mutta ne näyttivät kolhoilta ja kuumensivat epätasaisesti. Moista "sulatuskonetta" mainostettiin erityisesti pakastimen käyttäjille, mutta kauppa kävi kehnosti – kenties siksi, että harvassa kodissa oli pakastin. Vielä 80-luvun alussa mikroaaltouuni oli harvinaisuus. Kun kansa lopulta alkoi lämmetä laitteelle, tahti oli huima: 90-luvun alussa jo enemmistö omisti mikron.

Suomi mikroutui muutamassa vuodessa, nopeammin kuin yksikään toinen Pohjoismaa. Mikään muu kodinkone ei ole yleistynyt maassamme yhtä nopeasti.

Makkaramikrosta hitti

Aluksi mikroaaltouunia verrattiin televisioon. Näyttihän sekin laatikolta ja uhkasi yhteisiä perheillallisia. Kulttuurianalyytikko Markku Koski huomasi 80-luvulla myös, että mikro tuo keittiöön kevyen, konttorimaisen tunnun. Vuonna 1999 mikroaaltouunin hyödyllisyyttä puntaroi Kotitalous-lehti.

Järkisyistä järeimmäksi nostettiin makkara: "Me suomalaiset olemme makkarakansaa, eikä se tee meistä muita huonompia ihmisiä. Makkaran kuumentaminen mikrossa on helppoa ja nopeaa. Makkaramikro sopii suurimmalle joukolle suomalaisia."

Lapsuuteni makkaramikro kesti 21 vuotta. Olisi kestänyt pidempäänkin, mutta rumilus ei kuulemma sopinut enää sisustukseen.

Mikroaaltouunin 66 vuotta

1945 Amerikkalainen insinööri Percy Spencer kehittelee Raytheonilla tutkasovelluksia. Sattumalta hän huomaa, että mikroaalloilla pystyy kuumentamaan ruokaa.

1947 Raytheon valmistaa ensimmäisen mikroaaltouunin. Se on 1,8 metriä korkea ja painaa 340 kiloa.

1954 Ensimmäinen kaupallinen malli Yhdysvalloissa maksaa 1 300 dollaria.

1967 Markkinoille ilmestyy kotimallin, joka on aiempaa pienempi ja halvempi. Ensimmäiset mikrot Suomeen.

1977 Mm. Whirlpool, Sharp ja Toshiba alkavat mainostaa mallistojaan. Britanniassa vain 1 prosentti kodeista omistaa mikron.

1985 Joka 20. suomalaiskodissa on mikroaaltouuni. Säteily puhuttaa.

1986 Suomessa myydään 150 000 mikroaaltouunia.

1990 Yli puolet suomalaisista kotitalouksista omistaa mikron. Whirlpool patentoi kaksoissyöttö- ja kolmoissyöttöjärjestelmän, joiden ansiosta ruoka lämpiää tasaisemmin. Yhdistelmämikrot grillaavat ja ruskistavat, ja kiertoilmatoiminnolla voi paistaa ruokaa.

2006 Noin 90 prosentilla suomalaistalouksista on mikroaaltouuni.

2011 Nykymikrolla voi paistaa lihaa, höyryttää kasviksia, rapeuttaa pizzapohjan ja leipoa.

Mökillä on virallinen lupa laiskotella.
Mökillä on virallinen lupa laiskotella.

Kesämökillä on ahdasta, ja voi miten hyvää se perhesuhteille tekeekään. Listasimme 7 syytä rakastaa mökkeilyä.

1. Vapaus. Mökillä olet jumissa. Kuinka ollakaan, siitä seuraa ihana vapauden tunne. Et joudu miettimään, lähtisitkö illalla konserttiin, pilatekseen tai terassille, sillä kaikki riennot ovat tavoittamattomissasi. Vaihtoehtoja on rentouttavan vähän. Joudut valitsemaan vain näiden välillä: Söisinkö taas? Keittäisinkö kahvit? Saunoisinko? Lukisinko? Ottaisinko päiväunet? Ottaisinko ne sisällä vai riippukeinussa?  Korjaisinko viimein laiturin? Tappaisinko hyttysen? Olisinko tekemättä mitään? Olet vapaa työpaineista, sähköposteista, kellonajoista, kodin siivoamisesta, järkevästi pukeutumisesta ja laittautumisesta, sillä mökillä kukaan ei näe sinua etkä muista katsoa peiliin. 

2. Rauha. Mökillä vallitsee eri äänimaailma kuin kotona. Kuulet hiljaisuuden, linnut, tuulen, järven liplatuksen, kiukaan sihinän, silkkiuikun, tulen ritinän, uivien lasten kiljahdukset, moottoriveneen, kaiun vastarannalta. 

3. Läheisyys. Mökillä on ahdasta. Se tarkoittaa, että jos mukanasi on perheenjäseniä tai ystäviä, saatte elää todella lähekkäin, kylki kyljessä. Ette pysty piiloutumaan toisiltanne kuten arkena. Se on yllättävän kivaa, vaikka saattaakin aiheuttaa muutaman yhteenoton. 

4. Sauna. Onko kukaan koskaan kuullut ihmisestä, joka olisi saunan jälkeen vihaisempi kuin sitä ennen? Niinpä. Sauna tekee onnelliseksi. Aina. Mökillä olet onnellinen seitsemänä päivänä viikossa. 

5. Grillaus. Loppukesästä kyllästyt siihen, mutta se ei haittaa, sillä sitä ennen se on juhlaa. Grillaus on kesä, kesä on grillaus, eikä mikään maailmassa tuoksu paremmalta kuin grilliruoka.

6. Happi. Mökillä sinun ei tarvitse olla reipas ja ulkoilla, vaan olet huomaamattasi ulkona koko ajan. Vaikka lojuisit koko päivän laiturilla, olosi on raikkaampi ja punaposkisempi kuin kotona.

7. Rutiinit. Mökillä mikään ei muutu. Sinun ei tarvitse uudistua, vaan voit olla jämähtänyt oma itsesi. Pukeudut samoihin kulahtaneisiin mökkiverkkareihin, joihin pukeuduit 1980-luvulla, ja pelaat samoilla pelikorteilla, joilla pelasit lapsena. Sauna lämmitetään aina samaan aikaan ja iltaruoka kokataan aina vähän liian myöhään, jolloin kaikilla on jo kamala nälkä. Ja juuri niin sen pitää mennä.

Ylioppilaaksi ja ammatteihin valmistuville mietitään näinä päivinä kuumeisesti lahjoja. Kaupoissa tiedetään jo, mitä nuoret tulevat tänä keväänä paketeistaan aukomaan.

Arvonsa säilyttäviä klassikkoja, uusimpia malleja elektroniikkalaitteista ja moderneja käyttöesineitä. Kaikkea tätä kääritään parhaillaan paketteihin heille, jotka pian painavat valkolakin päähänsä tai pokkaavat valmistujaistodistuksen.

Maljakot ja astiat ovat olleet perinteinen lahja heille, joiden edessä on omaan kotiin muuttaminen. Helsingin keskustan Stockmann-tavaratalon johtaja Jenni Pöllänen kertoo, että astialahjoissa painottuvat merkkituotteet.

”Lahjojen valinnassa mennään brändi edellä. Voidaan viedä esimerkiksi Marimekon uutuuksia, Iittalan vaasi tai muuta kotimaista designia. Marimekosta selvästi tykätään ja heidän uutuuksiaan kysytään.”

Aalto-vaasit ja Mariskoolit ovat suosittuja ostoksia.

Myös Prismoissa myydään toukokuussa tavallista enemmän astioita ja keittiötekstiilejä, mutta varmuutta niiden päätymisestä lahjapaketteihin ei ole: osa hankintaan juhlien tarjoilua silmällä pitäen.

SOK:n valikoimajohtaja Ville Vahla kertoo, että toukokuussa kasvaa etenkin klassikoiden, kuten Aalto-maljakoiden ja Mariskoolien, kysyntä. Myös Iittalan metallinen tarjoiluastia ja muut kalliimmat vaasit tuntuvat löytävän ostajia.

Tänä vuonna Prismoissa on tarjolla on design-uutuus.

”Myyntiin tuli juuri uusi ruusuveden värinen Mariskooli, jota on valmistettu vain yksi tuotantoerä. Siitä tulee siis keräilykappale.”

Tarpeellista omaan kotiin

Stockmannin Jenni Pölläsen mukaan laadun arvostaminen pätee myös tekstiileissä: jos lahjaksi annetaan pyyhkeitä tai lakanoita, valitaan tunnettuja brändejä.

”Siten tiedetään, että ne ovat myös laadukkaita ja tulevat varmasti käyttöön.”

Ville Vahla kertoo, että Prismoissakin myydään valmistujaisviikolla tavallista enemmän pussilakanoita.

”En tiedä, ovatko ne niin haluttuja ja riemuittuja, mutta kun ostaa vaikkapa pari Finlaysonin lakanasettiä, se on jo arvokaskin lahja. Ja onhan moni valmistunut tai ylioppilas pian muuttamassa omaan kotiin. Siksi hän osaa varmasti arvostaa myös tällaisiakin lahjoja.”

”Värikkäät kodinkoneet tuovat persoonallisuutta sisustukseen.”

Omaan kotiin sankari tarvitsee myös kodinkoneita. Stockmannin tavaratalon kodinkoneosastolta myydään lahjaksi nyt etenkin KitchenAidin paahtimia ja yleiskoneita, samoin Smegin sarjoja.

”Smegillä varsinkin on herkullisia värejä ja tyylikkäitä muotoja, joilla saa persoonallisuutta sisustukseen”, kertoo Jenni Pöllänen.

Pölläsen mukaan nuoret arvostavat laatua ja tyylikästä muotoilua. Yhdeksi tämän kevään suosikiksi hän mainitsee Dysonin Super Sonic -hiustenkuivaajan, jota käytetään myös kampaamoissa.

Uusin tabletti on haluttu lahja

Suosittuja lahjoja vuodesta toiseen ovat erilaiset viihde-elektroniikkalaitteet: toukokuun lopulla kännyköiden myynti kasvaa, ja myös tabletteja haetaan valmistujaislahjoiksi. Suosikeiksi näyttävät nyt nousevan uusi Apple iPad sekä älypuhelimet.

”Nuoret aikuiset ovat hyvin tietoisia siitä, jos markkinoille tulee uutta valikoimaa. Siksi voisin kuvitella, että ne ovat valmistujaislahjanakin ilolla vastaanotettuja. Laitteiden kanssa vietetään paljon aikaa”, Ville Vahla sanoo.

”Nuoret mittaroivat itseään paljon.”

Vahlan mukaan muutaman vuoden ajan on valmistujaisten alla kasvanut myös kuulokkeiden ja mobiilikaiuttimien menekki.

”Samoin aktiivisuusrannekkeet ja nyt etenkin älykellot ovat suosiossa. Nuoret tiedostavat asioita ja mittaroivat itseään paljon.”

Tämän kevään suosikkeja ovat Prismoissa olleet JBL:n mobiilikaiuttimet ja vastamelukuulokkeet sekä Garmin Forerunner -urheilukello.

Hyvinvoinnistaan kiinnostuneille, liikunnallisille juhlijoille ostetaan myös jonkin verran polkupyöriä ja erilaisia kehonhuoltolaitteita kuten foam rollereita.

”Korukin on käyttötuote”

Sekä tytöille että pojille ostetaan myös korulahjoja. Vaikka koru on lahjana perinteinen, Stockmannin Jenni Pölläsen mukaan se on uusien mallien myötä myös tätä aikaa.

”Koruthan ovat käyttötuotteita. Esimerkiksi Efva Attlingillä on kivoja malleja, kuten Peur-sarja ja Catch a falling star -sarja. Kalevala-koruista taas myydään lahjaksi Haave- ja Kukoistus-sarjaa.”

”Lahjakortteja ostetaan toukokuussa hieman isommille summille.”

Sankarin makua on monesti vaikea arvata. Siksi hankitaankin usein lahjaksi lahjakortteja. Vahlan mukaan niiden menekki kasvaa toukokuussa Prismoissa jopa viidenneksellä.

”Ja varsinkin hieman isommalle summalle ostettujen lahjakorttien. Se on helppo ja turvallinen lahja.”

Stockmannin Jenni Pöllänen vinkkaa lahjakortin sopivan myös tavaksi, jolla sankarin harrastuksen tai muun intohimon voi huomioida.

”Kaupan lahjakortin oheen voi kirjoittaa korttiin vaikkapa, että haluaa tällä lahjakortilla lahjoittaa jumppavaatteita. Niitä on vaikea ostaa toiselle.”

Yhteistä aikaa ja elämyksiä

Jenni Pöllänen arvelee, että lahjakortti saatetaan myös ostaa jonkin esinelahjan kaveriksi.

”Esimerkiksi lahjakortti, jolla voi päästä viettämään hemmottelupäivää, on suosittu. Nyt myös halutaan antaa yhteistä aikaa ja yhteisiä elämyksiä.”

Kauppoihin lähdetään vasta viime tingassa: lahjojen menekki kasvaa lakkiaisviikolla.

SOK:n valikoimajohtaja Ville Vahla kertoo vielä mielenkiintoisen yksityiskohdan siitä, koska me kauppoihin lopulta lähdemme. Vanhemmat ilmeisesti lähtevät jo muita aiemmin.

”Sen sijaan me muut tutut, ystävät ja sukulaiset, menemme aika viime tingassa. Lahjaostosten lisääntyminen näkyy eniten vasta lakkiaisviikolla.”