Anne

Ihanaa! Tuo nainen ei unohtanutkaan minua varaston hyllylle. Olinhan sentään joka päivä avustanut häntä muutamia vuosia sitten. Hän pyyhki minusta pölyt, kirkasti lasini ja sain loistavan oleskelupaikan. Nyt olen näppärästi heti saatavilla ja mikä parasta, kun voin peilata tuota pitkähiuksista naista. Joskus pahoitan mieleni, kun hän ei pidä näkemästään. Silloin hän on ilmeetön ja kyllästynyt. Voisinpa edes tuona hetkenä himmentää ja pehmentää peililasiani niin hän huomaisi ettei tässä hänen maailmansa kaadu. Kuitenkin näen hänet hyvänä oppilaana.
Onneksi hän kuitenkin osaa pelleillä kanssani – voi! kunpa näkisitte hänet miten nauraa kippurassa kasvot kyllästettynä kosmetiikkaan ja nuo pitkät punaiset hiukset tupeerattuna valtavaksi pehkoksi.
Viime aikoina olen saanut näyttää hänelle miten elämä kypsyttää kasvoja. Se on hyvä asia sillä olen saanut häneen ymmärrystä. Punatukkaista naistani ei myöskään haittaa paljoakaan vaikka hammasimplanttiin ei ole varaa. Hän heittää siitä vitsiä, miten siihen hammasväliin saa mukavasti namun. Tiedän, että joskus hyvinkin tiukasti sillä olen avustanut häntä namusen irrotuksessa. Minun on hyvä olla, kun hänenkin on. Tuo punatukkainen on loistava oppilas.