Kun sain kolmannen tyttäreni, äitini sanoi minulle, että voi harmi, kun ei vieläkään onnistanut.

Äitini ei ole koskaan hyväksynyt minua. En tiedä, mistä se johtuu. Olen kysynyt asiasta äidiltä, mutta hän ei vastaa. Mielessäni on käynyt, olisiko hän toivonut minusta poikaa?

Kun sain kolmannen tyttäreni, äitini sanoi minulle, että voi harmi, kun ei vieläkään onnistanut. Loukkaannuin valtavasti, sillä yhtäkään lapsistani en vaihtaisi toiseen. Olen äitini ainut lapsi, ja luulisi hänen olevan tyytyväinen, kun on saanut edes yhden.

Tytär

nyyti

Lukijan kirje: Äiti ei hyväksy minua

Minä olen tyttö , josta olisi pitänyt tulla poika. Isäni selkeästi toivoi niin. Ihan pienenä en sitä tajunnut, mutta jo kouluikäisenä merkit olivat selvät. Lempinimet olivat poikamaisia, mitään tytöille ominaisia "kaunistuksia" ei olisi saanut käyttää. Kun vihdoin sain pikkuveljen murrosiän kynnyksellä meinasi isän maailma "revetä" Mikään ei ollut tarpeeksi hyvää pojalle. En kuitenkaan osannut olla kateellinen pikkuveljelle ,mutta isälle olin katkera siitä että en ollut hyvä missään mitä tein...
Lue kommentti

Et ymmärrä syitä, miksi emme voi olla yhteydessä. Sen vuoksi en voi lähettää tätä kirjettä sinulle.

Jos olisit se isä, jonka toivoisin sinun olevan, minun ei tarvitsisi kirjoittaa tätä.Tiedän, ettei sinua ole tarkoitettu sellaiseksi, joksi tämä elämä on sinut muovannut ja joksi olet antanut itseäsi muokata. Sydämestäni uskon ja toivon, että kerran taivaassa saan vihdoin tutustua sinun todelliseen minääsi, joka on ehjä.

Et ymmärrä syitä, miksi emme voi olla yhteydessä. Sen vuoksi en voi lähettää tätä kirjettä sinulle. Mielesi on kuin pirstoutunut peili, joka vääristää ja saa asiat näyttämään muulta kuin ne ovat.

Yritin olla sinulle vastapeili. Yritin heijastaa sitä, mikä on oikein: rakkautta ja anteeksiantoa. Mutta sinun peilisi on liian pirstaloitunut. Minä en voi korjata sitä.

Kun kuljin vierelläsi, viilsit minua peilisi terävillä reunoilla. Lapsena en osannut suojautua ja sain syviä haavoja. Enää en ota vastaan uusia iskuja, sillä olen oppinut vihdoin rakastamaan ja arvostamaan itseäni. Viimein uskallan sanoa: ”En anna enää yhdenkään sanasi tai tekosi satuttaa minua.”

Lapsena olit silmissäni suuri ja voimakas, pelottava ja arvaamaton, mutta myös hauska. Joskus, kun kaikki oli pienen hetken kohdallaan, yritit luoda yhteyttä. Yritit kuunnella ja olla läsnä – olla isä.

Nyt minä luovun sinusta. Suljen sydämestäni sen tilan, joka on tarkoitettu sinulle, isäni. Niinpä kun ensi kerralla otat yhteyttä, olet minulle muukalainen. Sanasi eivät enää satuta, sillä meillä ei ole nykyisyyttä. Olet muisto. En enää pelkää. Olen viimeinkin vapaa sinusta.

Safira

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Lukijan kirje: Kirjoitan sinulle, isä

Raja rakkauteen kirjoitti: Ymmärrän täysin kirjoittajaa. On surullista, kuinka tärkeä ihmisen malli käyttää etuoikeuttaan hyväksi. Ei ehkä ymmärrä itsekään, kuinka teot, sanat satuttaa ja vääristää. Ihminen joka väheksyy, on poissa elämästä, mutta yrittää välillä hyvittää olemassaoloaan.. kuitenkaan pystymättä luomaan suhdetta lapseen. Jokainen tapaamiskerta saa olon tuntemaan, kuinka huono ihminen lapsi on. Sen tärkeän ihmisen pitäisi isä. Ymmärrän kirjoittajaa, ihanan vahva olet, ihana että...
Lue kommentti
Raja rakkauteen

Lukijan kirje: Kirjoitan sinulle, isä

Ymmärrän täysin kirjoittajaa. On surullista, kuinka tärkeä ihmisen malli käyttää etuoikeuttaan hyväksi. Ei ehkä ymmärrä itsekään, kuinka teot, sanat satuttaa ja vääristää. Ihminen joka väheksyy, on poissa elämästä, mutta yrittää välillä hyvittää olemassaoloaan.. kuitenkaan pystymättä luomaan suhdetta lapseen. Jokainen tapaamiskerta saa olon tuntemaan, kuinka huono ihminen lapsi on. Sen tärkeän ihmisen pitäisi isä. Ymmärrän kirjoittajaa, ihanan vahva olet, ihana että olet päättänyt elämässä...
Lue kommentti

Vanhempani tulevat kylään omien aikataulujensa mukaan ottamatta huomioon meidän menojamme ja odottavat, että olemme heidän käytettävissään koko vierailun ajan.

Vanhempani asuvat eri puolella Suomea kuin minä ja sisarukseni. Heillä on tapana tulla vierailulle omien aikataulujensa mukaan. He saattavat soittaa matkalta, että nyt ollaan tulossa, tai ilmoittaa, että tullaan tiettynä päivänä, mutta tulevat jo päivää ennen.

Muodollisesti siis kysytään, sopiiko tulla, mutta käytännössä ei voi kieltäytyä. Vierailu kestää 3-4 päivää ja se sisältää majoituksen, viihdytyksen ja kotiruoan useaan kertaan päivässä.

Isäni tulee kulttuurista, jossa vanhempia ihmisiä kuuluu kunnioittaa, eikä sovi sanoa vastaan. Meillä keski-ikäisillä sisaruksilla on kaikilla omat elämät, työt, harrastukset, omat aikataulumme ja omat ruokatottumuksemme sekä omat arkea haastavat sairaudet. Vanhemmat odottavat, että vierailujen aikaan elämä järjestetään heidän mieltymystensä mukaan, heitä passataan ja omat menot perutaan, jopa sovitut työmatkat.

Olen ahdistunut tilanteesta. Haluan tavata vanhempiani, mutta käytännön järjestelyt tuntuvat uuvuttavilta. Miten sen voisi sanoa heille? Kun asiasta on yrittänyt vaikka vain ohimennen huomauttaa, seurauksena on useamman kuukauden mykkäkoulu.

Niin tai näin, aina väärin päin

Ahkku

Lukijan kirje: Vanhemmat odottavat passausta

Asun tuhannen kilometrin päässä lapsistani ja käyn muutaman kerran vuodessa kyläilemässä heidän luonaan ja he vuorostaan meillä. Kyllä molemmissa tapauksissa täytyy pystyä puhumaan asioista ja ottaa toinen toisemme tavat ja tottumukset huomioon. Passaaminen ei ole kivaa, eikä sitä jaksa kumpikaan. Ei muuta kuin kissa pöydälle ja asiat halki.
Lue kommentti
Nilla

Lukijan kirje: Vanhemmat odottavat passausta

Kuinka vanhempasi toimivat, jos perheesi tai sisarustesi perheet menette heille kylään? Toimivatko he samalla tavalla, eli peruvat kaikki omat menonsa ja tekemisensä ja elävät vain teitä varten? Jos näin on, he saattavat vain odottaa samanlaista vastavuoroisuuttta. Asutte ilmeisesti sisarustesi kanssa samalla paikkakunnalla? Voisitteko sopia niin, että vanhemmat majoittuvat yhden yöseudun yhdellä sisaruksella, toisen toisella jne. Sanotte vanhemmille etukäteen, että olette sopineet keskenänne...
Lue kommentti