Kun sain kolmannen tyttäreni, äitini sanoi minulle, että voi harmi, kun ei vieläkään onnistanut.

Äitini ei ole koskaan hyväksynyt minua. En tiedä, mistä se johtuu. Olen kysynyt asiasta äidiltä, mutta hän ei vastaa. Mielessäni on käynyt, olisiko hän toivonut minusta poikaa?

Kun sain kolmannen tyttäreni, äitini sanoi minulle, että voi harmi, kun ei vieläkään onnistanut. Loukkaannuin valtavasti, sillä yhtäkään lapsistani en vaihtaisi toiseen. Olen äitini ainut lapsi, ja luulisi hänen olevan tyytyväinen, kun on saanut edes yhden.

Tytär

nyyti

Lukijan kirje: Äiti ei hyväksy minua

Minä olen tyttö , josta olisi pitänyt tulla poika. Isäni selkeästi toivoi niin. Ihan pienenä en sitä tajunnut, mutta jo kouluikäisenä merkit olivat selvät. Lempinimet olivat poikamaisia, mitään tytöille ominaisia "kaunistuksia" ei olisi saanut käyttää. Kun vihdoin sain pikkuveljen murrosiän kynnyksellä meinasi isän maailma "revetä" Mikään ei ollut tarpeeksi hyvää pojalle. En kuitenkaan osannut olla kateellinen pikkuveljelle ,mutta isälle olin katkera siitä että en ollut hyvä missään mitä tein...
Lue kommentti