”Olen ikääntyvä nainen. Nyt tuntuu, että elämä alkaa olla eletty. Sairaudet ovat lisääntyneet ja niiden kanssa on raskasta elää. Ilonaiheita ei tahdo löytyä”, lukijamme suree.
”Suomessa tapahtuu itsemurhia paljon.Ihmiset, jotka siihen päätyvät, ovat eri ikäisiä, eikä heidän ratkaisuihinsa ole mitään yksittäistä syytä.
Minäkin mietin välillä, miten elämänsä voisi itse päättää. Olen ikääntyvä nainen. Nyt tuntuu, että elämä alkaa olla eletty. Sairaudet ovat lisääntyneet ja niiden kanssa on raskasta elää. Ilonaiheita ei tahdo löytyä.
Minun on pakotettava itseni ympäröivän luonnon seuraamiseen ja muihin minua ennen ilahduttaneisiin arjen puuhiin. Kaikki ne asiat, joita nuorempana harrastin, ovat jäämässä syrjään. Kun synkkyys valtaa minut, en näe minkäänlaista ulospääsyä.
”Mistä te olette löytäneet voimaa silloin, kun synkät ajatukset valtaavat mielen?”
Lähipiirissäni tapahtui joitakin vuosia sitten tragedia. Nuori mies lähti oman käden kautta ja häneltä jäi vaimo sekä pieni vauva. Se tuntui silloin kauhealta, eikä sitä voinut käsittää. Nyt kun ajattelen asiaa, ymmärrän tätä isää, jolla oli niin vaikeaa, ettei hän kestänyt elämänsä jatkumista.
Itse elän nyt elämää, jossa taistelen pahojen ajatusten kanssa. Ehkä saan jostakin vielä tilanteeseeni avun, jonka turvin voin ponnistella niin sanotusti aidosti elävien kirjoihin. Mistä te olette löytäneet voimaa silloin, kun synkät ajatukset valtaavat mielen?”
Surullinen
Millaisia ajatuksia kirje herätti? Keskustele alla kommenttikentässä tai lähetä sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Sähköpostiin voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja.
