Aaaah, koko sänky on minun!
Toiset tarvitsevat omaa aikaa enemmän kuin toiset, mutta kaikille se tekee hyvää. Kokosimme listan oivalluksista, jotka ovat syntyneet silloin, kun on ollut levollisesti yksin.
- Olenkin hyväntuulinen ihminen! Itseni kanssa on kiva olla. On ihanaa, kun saa olla oman tunteensa herra. Toisen huonotuulisuus ei tartu eikä pilaa tunnelmaa.
- Toisaalta saa olla myös huonotuulinen ihan rauhassa ja mököttää, jos siltä tuntuu. Kenenkään muun ei tarvitse rasittua siitä!
- Jos on koko ajan muiden seurassa, kadottaa itsensä helpommin. Kun taustahälyä on vähemmän, itseään kuulee paremmin: mitä haluan, mistä pidän. Tulee kokonaisempi olo.
- Ihanaa, olen yksin mutten yhtään yksinäinen! On helpottavaa ja rauhoittavaa huomata, että viihtyy omassa seurassaan pitkästymättä.
- Yksin ollessa kukaan ei määrittele sitä, millainen olen. Vain itselleen on kelvattava. Siitä tulee turvallinen olo.
- On vapauttavaa, ettei kaikkea tarvitse koko ajan päivitellä ääneen. Hienojen juttujen arvo ei vähene siitä, että ne kokee yksin – päinvastoin! Kenenkään muun ei edes tarvitse saada tietää. Tuntuu kivalta, että on ikään kuin omia salaisuuksia, muistoja tai vaikka kokonainen oma maailma omassa mielessä.
- Kukaan ei myöskään vie hohtoa lempiasioistani arvostelemalla tai väheksymällä niitä. Saan ihan rauhassa fiilistellä, että tämä on ihaninta maailmassa!
- Yksin ollessa pitää ottaa vastuu itsestään ja omista valinnoistaan – ei voi syyttää ketään toista. Tulee kinasteltua vähemmän!
- Omat sotkut ärsyttävät huomattavasti vähemmän kuin toisten – voin joko siivota ne tai olla siivoamatta.
- Tämä on minun oma hetkeni – mikä vapauden tunne! Kukaan ei vaadi minulta mitään – voin tehdä ihan mitä vain, vaikka maata yksin sohvalla, syödä suklaata ja katsoa telkkaria, lukea tai unelmoida.
- Saan päättää oman rytmini. Voin rauhassa valvoa vaikka aamukahteen – tai mennä yhdeksältä nukkumaan.
- Minä pärjään! On hyvä tunne, kun rohkaistuu tekemään asioita, jotka helposti luovuttaisi toisen tehtäväksi. Osaan tankata auton ja käyttää klapikonetta! Miten palkitsevaa!
- Ai, minä olenkin tätä mieltä. Kun ei tarvitse keskustella, neuvotella tai väitellä mielipidekysymyksistä kenenkään kanssa, muistaa pitkästä aikaa, millaisia olivatkaan ihan omat mielipiteeni, asenteeni ja ennakkoluuloni. Viisaus ei ehkä lisäänny, mutta itsetuntemus kasvaa kohisten.
- Kun oppii pitämään yksinolosta, tulee rohkeammaksi. Voi huomata, että oho, minähän en enää pelkääkään pimeää. Että pimeys onkin turvallista ja rauhoittavaa. Pimeän keskellä ei tarvitse esittää mitään, koska ei niitä esityksiä kumminkaan kukaan näe.
- Voi huomata: Kas, minulla tosiaan on viisi aistia. Porukassa sitä keskittyy lähinnä katsomaan ja ehkä joskus kuuntelemaankin. Yksin ollessa kaikki muutkin aistit saavat tilaa. Sormenpäät jäävät tunnustelemaan appelsiinin huokoista kuorta. Nenä rekisteröi kodin tutun tuoksun. Ruokaakin muistaa maistella, kun keskittyy syömään eikä rupattelemaan.
- Voi kokata hienon aterian ihan vain itselleen. Arvostan itseäni, miksi söisin vain jotain pikaruokaa? Kaikkea ei tarvitse tehdä toisia varten.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
Vierailija
3/2 |
klo 6:41 | 22.1.2019
27 vuotta lapsille ja perheelle omistautunut, ykskaks empty nester ja joo, olen nuo ylläolevat asiat huomannut ja tykkään! Luulin, että syöksyn kauheaan kriisiin, mutta kävikin päinvastoin ?.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
