Introvertti latautuu parhaiten omissa oloissaan. Se ei tarkoita, ettei hän nauttisi muiden seurasta.
Introvertti latautuu parhaiten omissa oloissaan. Se ei tarkoita, ettei hän nauttisi muiden seurasta.

Introverttiä sosiaaliset tilanteet väsyttävät enemmän kuin virkistävät. Niiden jälkeinen uupumus voi olla krapulaa muistuttava tila, jolloin on saatava olla rauhassa.

Uuvutko juhlissa, joissa ympärilläsi on paljon uusia ihmisiä? Väsyttääkö melu? Kysyvätkö muut usein, miksi puhut niin vähän? Saatat olla introvertti.

Introvertit viihtyvät parhaiten rauhallisessa ympäristössä, väsyvät helposti sosiaalisissa tilanteissa ja tarvitsevat omaa rauhaa latautuakseen. Sosiaaliselle uupumukselle on nyt oma termikin. Introvert, Dear -sivusto kirjoitti loppuvuodesta ilmiöstä nimeltä ”introvert hangover”. Sillä viitataan uupumukseen, jota introvertit sosiaalisten tilanteiden jälkeen kokevat.

Joskus uupumus on fyysistä väsymystä, joskus tekee mieli vain olla hetki omissa oloissaan.

”Joskus tulee vain olo, että haluan olla rauhassa. Silloin saatan sanoa poikaystävälle, että luen nyt. Hän yleensä tietää, mitä se tarkoittaa”, eräs introvertti kuvailee.

Millaisista merkeistä uupumuksen tunnistaa? Annetaan introverttien kertoa.

1. Sinulla on tarve järjestää säännöllisesti rauhoittumisaikaa

”Tarvitsen vähintään kerran viikossa illan, jona olen vain kotona enkä tapaa ketään tai tee mitään erityistä. Jos jokaiselle illalle on jotakin ohjelmaa, en palaudu tai virkisty kunnolla.”

2. Melu väsyttää, vaikka kukaan ei puhuisi sinulle

”Olen töissä avokonttorissa ja ympärilläni tapahtuu koko ajan. Vaikka kukaan ei puhuisi minulle, havahdun kuuntelemaan jokaista rasahdusta. Jos meteliä on paljon, se muuttuu joskus korvissani sellaiseksi melupuuroksi. En osaa selittää kokemusta muille kovin hyvin, mutta se tuntuu siltä kuin desibelit nousisivat yhtäkkiä valtavasti. Etsin silloin  rauhallisen tilan, jossa vain olen ja kuuntelen hiljaisuutta.”

”Koetan hengailla porukan reunamilla, jotta voin kadota, jos väkijoukko alkaa ahdistaa.”

3. Vetäydyt mielelläsi sivuun

”Jos sosiaalisissa tilanteissa on jokin pakopaikka, kuten keittiöhommat, vetäydyn mieluusti vähän sivummalle. Koetan yleensäkin hengailla porukan reunamilla, jotta voin tarpeen mukaan kadota, jos väkijoukko alkaa ahdistaa.”

4. Nukahdat tapahtumien jälkeen aikaisin

”Yleensä sosiaalisten tapahtumien jälkeen olen fyysisesti ihan uupunut ja saatan mennä todella aikaisin nukkumaan. Jos tapaan paljon uusia ihmisiä ja pitää kovasti keskittyä, saatan mennä nukkumaan jo kahdeksalta. 

Iltaisin menen omaan rauhaan muutenkin aika ajoissa, ja jos ollaan porukalla reissussa, nukun mieluusti yksin.”

5. Muiden seura saa sinut joskus ärtyneeksi

”Välillä huomaan tarvitsevani omaa aikaa siitä, että hermoja alkaa kiristää. Tekisi mieli vain tiuskia muille. Siihen auttaa, että on pari tuntia yksin kotona tai lähtee yksin kävelylle.”

6. Varaudut sosialisointiin mielelläsi etukäteen

”Jos olen tapahtumassa, jossa on paljon tuntemattomia ihmisiä, joiden kanssa pitää jutella, saatan olla jo parin tunnin jälkeen ihan poikki. On helpompaa, jos tiedän etukäteen, että sellainen tilanne on tulossa. Silloin voin ottaa vähän rauhallisemmin edellisenä päivänä.”

”Minua alkaa väsyttää, jos huomaan, että samassa tilanteessa olevilla ihmisillä on ristiriitoja keskenään.”

7. Väsyt, kun muut väittelevät

”Minua alkaa väsyttää, jos huomaan, että samassa sosiaalisessa tilanteessa olevilla ihmisillä on ristiriitoja keskenään. Huomaan (tai ainakin kuvittelen huomaavani) ne tarkasti, ja sitten väsyn siihen tarkkailuun ja kaikkeen sanattomaan informaatioon, jota tilanteessa tuntuu tulevan.”

8. Tiedät jo mennessä, milloin lähdet

”Keskityn sosiaalisiin tilanteisiin täysillä, mutta niille pitää ehdottomasti olla jokin takaraja. Kun menen tapaamaan ystävälaumaa, mietin jo valmiiksi junan, johon minun on tapaamisesta ehdittävä, tai jonkin muun pakottavan syyn, jonka takia en voi venyttää tapaamista loputtomiin. Siitä takarajasta pidän myös kiinni. Halaan, lähden ja koko loppuiltana en pukahda enää mitään kenellekään. Tai jos on pakko, teen sen niin lyhytsanaisesti kuin mahdollista. Onneksi mies on meistä se varsinainen Mr. introvertti, joten hiljaisuuteni ei haittaa häntä lainkaan.”

9. Saatat perua sovitun menon, jotta saat omaa aikaa

”Olen joskus jättänyt menemättä johonkin, missä on paljon ihmisiä. Silloinkin, kun olen luvannut mennä. Tunnistan aika hyvin sen, kun tarvitsen omaa aikaa, ja jos olen jo valmiiksi uupunut, supersosiaaliset tilanteet eivät ainakaan piristä.”

”Raajat painavat, aivot vajoavat sumuun, ja minun on ponnisteltava, että saisin suustani loogisia lauseita.”

10. Sosiaaliset tilanteet väsyttävät enemmän kuin virkistävät

”Vaikka olen ihan sujuva seuranpitäjä, joudun tosiaan keskittymään ja vähän pinnistelemäänkin sosiaalisissa tilanteissa niin, että niistä irrottauduttuani vajoan väsymykseen. En siis virkisty niistä, niin kuin ekstroverteille ehkä tapahtuu. Toki mieli on hyvä, jos seura on ollut mieluisaa ja meillä on ollut kivaa, mutta väsymys tapaamisten jälkeen on suorastaan fyysistä. Raajat painavat, aivot vajoavat sumuun, ja minun on ponnisteltava, että saisin suustani loogisia lauseita.

Paras tapa päästä sosiaalisen tilanteen jälkeisestä introverttiuupumuksesta on lähteä lenkille. Yksin.”

Asiantuntijoina joukko introverttejä.

hiljainen hissukka

Väsytkö helposti porukassa? Saatat kärsiä introverttiuupumuksesta – 10 merkkiä, joista tunnistat sen

Tunnistan itseni melkein jokaisesta kohdasta. Tykkään kyllä olla ystävieni seurassa, mutta viihdyn ihan hyvin myös itsekseni, enkä kärsi siitä mitenkään. Paljon enemmän ahdistaa sellainen pakkoseurustelu "Tule tänne meidän kanssa, ettet siellä koko ajan itseksesi nökötä". Aikuinen ihminen osaa kyllä itse valita sosiaalisen tarpeen määrän.
Lue kommentti
Lopenväsynyt

Väsytkö helposti porukassa? Saatat kärsiä introverttiuupumuksesta – 10 merkkiä, joista tunnistat sen

Avokonttori ja äiti-kuulo on väsyttävä yhdistelmä. Varsinkin, kun työkaverit ja pomot eivät ymmärrä meluhaitan väsyttävää elementtiä. Hälyn aikana saattaa aivot ja työnteko lamaantua kokonaan. Kahvitilan jutustelu on yhtä puuroa, johon ei pysty osallistumaan. Parempi ottaa kahvi ja viettää hetki hiljentyneessä avokonttorissa. Nautin yksinolosta, kahvit termokseen....
Lue kommentti
Nuoret elävät jatkuvan muutoksen keskellä. ”Riittämättömyyden kokemus korostuu nuoruudessa, kun luodaan minäkuvaa ja identiteettiä. Lyhyessä ajassa tapahtuu paljon, ja vaatimuksia on. Täytyy löytää oma paikka maailmassa”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo.
Nuoret elävät jatkuvan muutoksen keskellä. ”Riittämättömyyden kokemus korostuu nuoruudessa, kun luodaan minäkuvaa ja identiteettiä. Lyhyessä ajassa tapahtuu paljon, ja vaatimuksia on. Täytyy löytää oma paikka maailmassa”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo.

Nuoria uuvuttavat vaatimukset, muihin vertailu ja epävarma tulevaisuus. ”Nykypäivänä on vaativaa olla nuori”, nuorten uupumusta tutkinut professori Katariina Salmela-Aro sanoo. Miten sinä voit auttaa omaa lastasi?

1. Usko nuorta

Nuorten uupumus? Ei sellaista ole olemassakaan, professori Katariina Salmela-Arolle sanottiin, kun hän alkoi tutkia aihetta 15 vuotta sitten.

”Nuorten uupuminen oli tabu. Siitä ei saanut puhua”, Salmela-Aro sanoo.

Elettiin Suomen Pisa-...

Joskus ”totuuden” kuuleminen itsestä voi kasvattaa, mutta kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan.
Joskus ”totuuden” kuuleminen itsestä voi kasvattaa, mutta kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan.

Tiedät varmaan tyypin, joka aina uskaltaa sanoa ääneen ”totuuden”? Suorapuheisuus voi olla ihailtavaa, mutta sitä voi käyttää myös väärin. Asiantuntija muistuttaa, että suorasuu ei ole aina oikeassa. Mitä hänen pitäisi miettiä, jotta hän ei rikkoisi ihmissuhteitaan?

1. Mikä on todellinen motiivi?

Joka kerta ennen kuin alkaa ladella totuuksia muille, pitäisi kysyä itseltään: Miksi haluan nyt sanoa suoraan? Mikä on tavoitteeni?

”Tavoite voi olla esimerkiksi se, että toinen muuttaa käytöstään. Jos huomauttaa työkaverilleen myöhästelystä ja hän alkaakin tulla ajoissa, suoraan sanominen on kannattanut”, psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen sanoo.

Jos taas olet suora ja arvostelet puolisosi ulkonäköä, mikä on tavoitteesi? Se, että hän muuttuu hehkeäksi? Uskotko oikeasti, että vähättelysi kaunistaa? Kommenttisi ei ole rehellisyyttä vaan ilkeilyä, joten jätä se sanomatta.

”On pelkästään hyvä, ettemme tiedä kaikkia toistemme ajatuksia. Yksikään ihmissuhde ei kestäisi sitä, että ihan kaikki sanotaan ääneen.”

2. Millaisia seurauksia sanoilla on?

Hyvääkin tarkoittava kommentti voi synnyttää pelkkää pahaa. Pahimmillaan se rikkoo itsetunnon, luottamuksen tai ihmissuhteet.

”Hyvä tarkoitus ei riitä oikeuttamaan huonoa käytöstä. Siksi kannattaa miettiä seurauksia, ennen kuin avaa suunsa. Suora kommentti on tarpeeton, jos siitä seuraa enemmän huonoa kuin hyvää.”

On myös ihmisiä, jotka loukkaavat tahallaan ja puolustautuvat sitten sanomalla: Älä nyt tuosta loukkaannu, minähän olin vain rehellinen.

”Suorapuheisuudella voi olla hyvinkin raadollisia tarkoitusperiä”, Pietikäinen sanoo.

3. Tunnistatko halun olla aina oikeassa?

”Suorapuheista ihmistä ohjaa usein ’minä olen oikeassa’ -uskomus. Uskomus joutaisi romukoppaan, sillä se sisältää oletuksen, että kaikki muut ovat aina väärässä”, Arto Pietikäinen sanoo.

”Jos ihmisellä on jatkuva tarve puuttua läheistensä elämään, hän ottaa suuria riskejä ihmissuhteissaan.”

4. Ethän tuputa omia arvojasi?

Tiedät ehkä tyypin, jolla on tapana kommentoida muiden valintoja toteamalla, että ”minä en tekisi ikänä noin”? Millä oikeudella hän kommentoi ystäviensä ja sukulaistensa tapaa elää?

”Jos ihmisellä on jatkuva tarve puuttua läheistensä elämään, hän ottaa suuria riskejä ihmissuhteissaan”, Pietikäinen sanoo.

”Omia arvojaan ei voi tyrkyttää. Se, mikä sopii omaan arvomaailmaan, ei välttämättä sovi toiselle, ja se on vain hyväksyttävä.”

5.  Voitko jättää sanomatta?

Hyvän ihmissuhteen perusta on rehellisyys. Se ei tarkoita, että jokainen ajatus on sanottava ääneen.

”On pelkästään hyvä, ettemme tiedä kaikkia toistemme ajatuksia. Yksikään ihmissuhde ei kestäisi sitä, että ihan kaikki sanotaan ääneen”, Arto Pietikäinen muistuttaa.

Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä 17/2018. Voit lukea sen myös digilehdestä.

Sovinistinen vihapuhe eiliseen

Onko läheisesi ihanan suorapuheinen vai sittenkin ilkeä? ”Kaikkea ei kannata sanoa ääneen”, muistuttaa psykologi

Äärioikeiston mukana tullut, tarkoituksellinen, väkivaltainen loukkaaminen, ivaaminen ja esim. ulkonäköön, käytökseen ja suunnilleen kaikkeen puuttuva nälvintä, on rankkaa vihapuhetta, jota kenenkään ei pitäisi joutua kuuntelemaan. Ikävä kyllä, ihan fiksuina itseään pitävien, hyvissä asemissa olevien ihmisten suista, kuulee edellä mainittua vihanälvintää nykyisin. Jopa eräissä medioissa, tyrkytetään kyseisen, aggressiivisen vihapuheen muotoa, ikään kuin normaaliin keskusteluun kuuluvana, mitä...
Lue kommentti
ajatellut enempi

Onko läheisesi ihanan suorapuheinen vai sittenkin ilkeä? ”Kaikkea ei kannata sanoa ääneen”, muistuttaa psykologi

Kyllä kannattaa miettiä mitä vaikutusta hakee sanomiselleen ja pitääkö tosiaan sanoa ja mitä se hyödyttää näpäytellä.Vanhemmiten ajattelee ymmärtävämmin jos vaikka ajatus on ettei noin voi sanoa tai tehdä. Jokainen toimii, ajattelee, reagoi ja toteuttaa itseään pesoonansa ja kokemansa, myös tempperamenttinsa kautta. vaikea olla toisen kengissä, housuissa.
Lue kommentti