Kesä jättää jälkensä, varsinkin jalkapohjiin. Rasvaa jalkoja ahkerasti, niin ne pysyvät silkoisina ja kauniina ympäri vuoden.
Kesä jättää jälkensä, varsinkin jalkapohjiin. Rasvaa jalkoja ahkerasti, niin ne pysyvät silkoisina ja kauniina ympäri vuoden.

Pese, kuivaa ja rasvaa säännöllisesti – niin yksinkertaista on hoitaa jalkoja.  Vaan mitä tehdä, kun sandaaleista kurkkivia peikonvarpaita ja halkeilevia kantapäitä ei enää kestä katsella? Pelasta koppurajalat ammattilaisen vinkeillä.

Ohjeet antaa jalkaterapeutti Lea Mäkelä Espoon Jalkaterapia Teamista.

1. Ennakoi eli rasvaa säännöllisesti. Paras tapa hoitaa jalkoja on hoitaa niitä niin hyvin, ettei pelastusoperaatioihin ole aihetta. Taikasana on rasvaa, rasvaa, reippaammin rasvaa.

Ohjeet ovat simppelit: pesaise jalat joka päivä ja kuivaa huolellisesti, myös varpaanvälit. Voitele sitten tarpeeksi rasvaisella voiteella. Lotionit eivät tähän kelpaa, voiteen rasvapitoisuuden on hyvä olla mielellään vähintään 30 prosenttia.

Tarkista aika ajoin, ettei jaloissa näy hiertymiä ja kovettumia.

2. Unohda raspaus. Kovettumien kimppuun ei nykyopein tosiaankaan käydä raspi kädessä. Jalkapohjien iho käsittää hankauksen niin, että nyt tarvitaan erityisesti suojaa ja kovettumien muodostuminen vain kiihtyy.

Jos kovettumat ovat niin pahat, ettei voidekaan niiden lävitse imeydy, voi niitä satunnaisesti, varoen, hipaista hohkakivellä. Tällainen tilanne voi tulla, jos vaikka äkillisen menon takia jalkaan on vedettävä sukkahousut ja jalkapohjat muistuttavat raastinrautaa. Jos joudut turvautumaan hohkiveen, muista, että ihon pitää olla kuiva. Kosteasta voi irrota enemmän tavaraa kuin on tarkoitus ja nirhaumia voi syntyä.

Jalkapohjien iho käsittää hankauksen niin, että nyt tarvitaan erityisesti suojaa ja kovettumien muodostuminen vain kiihtyy.

3. Älä liota. Jalkojen liottamista ei myöskään nykyisin suositella. Siitä ei tutkimusten mukaan ole hyötyä vaan päinvastoin, jalkojen iho voi entisestään kuivua.

Poikkeus ovat suolakylvyt, jotka voivat olla avuksi voimakkaasti hikoileville jaloille. Silloinkin veden on hyvä olla haaleaa eikä liian lämmintä.

4. Turvaudu tuorekelmuun. Hätätilanteissa ensiavuksi rientää vanha kunnon tuorekelmu. Voitele jalat paksusti rasvaisella voiteella, kääräise kantapäät tuorekelmuun ja vedä sukat jalkaan. Anna vaikuttaa vaikka yli yön.

Varpaanvälejä ei rasvata. Pitkään kengissä hautuneet varpaanvälit ilahtuvat ja ilmastoituvat, kun erottelevat varpaat toisistaan lampaanvillasuikaleilla. Lampaanvillaa myydään myydään apteekeissa ja jalkahoitoloissa.

Kuuriluontoisesti koppuroihin voit käyttää ureapitoista jalkavoidetta, joka pehmittää kovettumat vähitellen.

5. Anna ammattilaisen auttaa. Hankalimmissa tapauksissa korppukoivet on parasta hoidattaa jalkaterapeutilla tai jalkojenhoitajalla. Pahoin koppuroituneeseen ihoon tulee herkästi haavaumia ja halkeamia, joiden kautta pöpöt pääsevät iskemään ja voivat aiheuttaa ikäviäkin infektioita.

Jalkojenhoidon ammattilaisilla on tehokkaat, mutta hellävaraiset keinot kovettumien poistoon. Käsittelyn jälkeen kotihoitokin onnistuu paremmin.

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”