Yksi kesän ihanista nautinnoista on paljain jaloin kävely! Sen jälkeen on kuitenkin punkkisyynin aika.
Yksi kesän ihanista nautinnoista on paljain jaloin kävely! Sen jälkeen on kuitenkin punkkisyynin aika.

Punkin pureman tunnistaminen on tärkeää, jotta osaa tarvittaessa hakea hoitoa borrelioosiin. Seuraa ihoon ilmestyneen jäljen muutoksia.

Kesäretkillä kuljetaan usein jalat ja käsivarret paljaina. Varsinkin luonnossa liikkuvilla ja pihatöissä ahkeroivilla niihin ilmestyy kaikenlaisia pistosten jälkiä.

Hyttysten pistot aika hyvin tunnistaa, mutta mistä voi olla varma, että erottaisi punkin pureman? Se kun olisi syytä tunnistaa, jotta myös hoksaisi tarvittaessa lähteä lääkäriin.

Helpointa seuranta on, jos punkin on itse nähnyt ja irrottanut. Joskus punkki kuitenkin ehtii irrottautua ennen kuin sen huomaa, mutta tulos voi olla sama: pieni punainen pistojälki iholla. Koska kaikkia punkkeja ei välttämättä ehdi nähdä, puremajäljille on syytä uhrata huomiota aina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Punaista rinkulaa yleisempi on punainen alue

Jos iholle ilmaantuneeseen puremakohtaan alkaa ilmestyä laajeneva, punainen, ympyränmuotoinen alue, se voi olla merkki borreliabakteerin tartunnasta. Yhdessä päivässä tämä ei tapahdu, vaan leviäminen alkaa aikaisintaan muutaman vuorokauden päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäisen päivän tai parin aikanakin punkin purema saattaa punoittaa, mutta se ei kerro vielä bakteeritartunnasta vaan johtuu mekaanisesta, puremisen aikaan saamasta ärsytysreaktiosta.

Kutina voi jatkua pitkäänkin, mutta ei ole vaarallista.

Punkin imukärsästä voi jäädä ihon sisään pieni väkänenkin, mikä kurjimmillaan voi aiheuttaa kuukausiakin kestävää kutinaa. Silloinkin iholla näkyvä pistokohta voi olla punainen.

Borreliaa on syytä epäillä, jos punertava ympyrä leviää halkaisijaltaan yli viiden senttimetrin suuruiseksi ja puremasta on kulunut yli viikko aikaa. Parhaiten tunnettu borreliatartunnan merkki on laajeneva, selväreunainen punainen rinkula iholla. Rinkulan sisäpuolella olevalla alueella iho ei välttämättä ole punainen; näyttää pikemminkin siltä kuin jokin olisi painanut tai piirtänyt kynällä ihoon punaisen renkaan.

Sitäkin yleisempi borreliatartunnan oire on ihoärsytys, joka punoittaa koko ympyrän alueelta eikä rajaudu selvästi nähtävään rajaan. Myös tämä ympyrä laajenee.

Kaikki tartunnat eivät näy iholla

Puremasta ja punaisesta jäljestä moni on kuullut, mutta tästä varmasti harvempi: borrelioosia aiheuttavan bakteerin voi saada niinkin, että mitään ihomuutosta ei ole näkyvissä. Bakteeri on silloin päässyt verenkiertoon jostain kohdasta tekemättä mitään iholle.

Joskus taas puremat jäävät huomaamatta, jos ne ovat paikoissa, joihin ei itse näe, ja ehtivät parantua.

Jäljille voidaan päästä oireiden perusteella. NIitä voi ilmaantua vielä vuoden päästä tartunnan saamisesta.

Tällöin taudin tunnistaminen on vielä hankalampaa, mutta jäljille voidaan päästä oireiden perusteella. Oireita voi ilmaantua jopa yli vuoden kuluttua tartunnan saamisesta. Bakteerikannasta riippuen se aiheuttaa kuumeilua, niveltulehduksia tai neurologisia oireita, pahimmillaan jopa lieviä halvauksia ja aivokalvontulehdusta.

Hoidon aloittamisen kannalta olennaisinta ovat oireet sekä se, miltä mahdollinen ihomuutos näyttää ja miten se etenee. Borreliatartuntaa hoidetaan antibiooteilla, yleensä kahden viikon kuurilla.

Verikokeessa ei välttämättä löydetä borreliabakteeria, vaikka tartunnan olisi saanut. Pureman jälkeen kestää jonkin aikaa, kunnes se näkyy veressä. Siksi hoitotoimenpiteet on päätettävä oireiden tai ihomuutosten perusteella.

Usein tunnistaminen on helppoa, mutta ei aina: puremista syntyy myös epätyypillisen näköisiä jälkiä, joista ei lääkärikään voi olla varma.

Hoito ei ole koskaan myöhäistä

Jos varma ei voi olla siis lääkärikään, pitäisikö pyytää antibioottikuuri kaiken varalle? Jokaiseen punkinpuremaan ei kannata: suomalaisten on arvioitu saavan vuodessa yhteensä noin neljä miljoonaa punkinpuremaa. Borrelioosin riski on luokkaa kaksi sadasta puremasta.

Jos lääkäri näkee oireiden ja muun taudinkuvan perusteella antibiootit tarpeellisiksi, lohdullista on, ettei vielä ole myöhäistä: antibiootti tehoaa vielä kuukausien tai vuodenkin päästä. Pitkään elimistössä ollut tartunta voi kuitenkin vaatia suonensisäistä antibioottia, kun taas varhaisvaiheen tartunnat hoituvat tableteilla.

Lähteet: Ylilääkäri Jarmo Oksin haastattelu ja Terve.fi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla